Maalämpö

Tarvitsetko palvelua maalämpö?

Kilpailuta alueesi yritykset nopeasti yhdellä tarjouspyynnöllä
Vastaanota useita tarjouksia ja löydä tilanteeseesi parhaiten sopiva ratkaisu
Siirry tarjouspyyntölomakkeelle tästä
Maalämpö

Maalämpö - usein kysytyt kysymykset (UKK)

Päivitetty: 22.06.2022 klo 19:06

Maalämmöllä tarkoitetaan lämpöenergiaa, joka on varastoitunut esimerkiksi maaperään, kallioon tai vesistöön. Maalämpöjärjestelmää eli maalämpöpumppua sekä lämmönkeruuputkistoa hyödyntämällä lämpöenergiaa voidaan käyttää kiinteistön lämmittämiseen.

Maalämmön asennus tai kytkentä tehdään tyypillisesti kohteisiin, joissa on vesikiertoinen lämmitys. Saneerauskohteissa asentamisen voi tehdä myös vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle tai rinnalle.

Vertailu kannattaa aloittaa pyytämällä yhdellä tarjouspyynnöllä useampi tarjous. Monille paras ratkaisu saattaa olla maalämpöjärjestelmän hankkiminen asennettuna.

Palvelusta maalämpö saa kotitalousvähennystä. Maalämpö on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2022 maalämmön kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/kotitalousvahennyslaskuri/

Kotitalousvähennyksen Ohje 2022 - Vero.fi
https://www.vero.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/kotitalousvahennys/ohje-kotitalousv%C3%A4hennys-2022.pdf

Kysytyimpiä kysymyksiä kotitalousvähennyksestä - Vero.fi
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/taulukko_kysytyimmista_kotitalousvahenn2/

Maalämpöjärjestelmän hinta muodostuu yleensä maalämpöpumpusta, keruupiiristä sekä järjestelmän kytkennöistä. Kokonaishintaan vaikuttavat esimerkiksi:

  • maalämpöpumpun tehokkuus
  • maalämpöpumppujen lukumäärä
  • keruupiirin tyyppi ja koko
  • puretaanko vanha lämmitysjärjestelmä

Maalämpöjärjestelmät ovat kattavia kokonaisuuksia, jotka koostuvat monista eri osa-alueista. Ensimmäinen näistä on itse maalämpöpumppu, jonka hinta vaihtelee noin 4.000 € – 15.000 € välillä riippuen laitteen tehokkuudesta ja koosta. Kahta täysin identtistä maalämpöurakkaa tulee harvoin vastaan ja mitoitus tehdäänkin aina kiinteistökohtaisesti kiinteistön sijainnin, talotyypin sekä lämmitystarpeen perusteella. Toisaalta pumppu ei riitä yksinään, vaan erittäin monissa projekteissa porataan myös porakaivo, johon keruuputkisto laitetaan. Näiden hinnat liikkuvat keskimäärin noin 3.500 € – 10.000 € välillä, riippuen kaivon syvyydestä ja muista tekijöistä.

Toisaalta lämpöenergia on mahdollista ottaa myös järvestä tai vesistöstä, jolloin maalämpöön siirtyminen maksaa keskimäärin noin 13.000 € – 25.000 €. Rahoituksen avulla kustannukset kuukaudessa saattavat olla hyvinkin alhaisia, esimerkiksi 120 € / kk, joka tekee nykyaikaisen lämmitysratkaisun hankinnasta erittäin mielekkään. Näiden lisäksi kustannuksissa kannattaa huomioida myös vanhan lämmitysjärjestelmän purku, joka saattaa ainakin hieman lisätä kustannuksia. Tätähän asiaa ei tarvitse ottaa huomioon uudiskohteissa, joissa vanhaa järjestelmää ei luonnollisestikaan ole. Hintavertailu eri maalämpöurakoitsijoiden välillä kannattaa aina tehdä, sillä järjestelmien välillä voi olla suuriakin eroja.

Maalämpö on maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa. Maalämpö toimii siten, että lämpöenergia kerätään ensin talteen maalämpökaivolla tai lämmönkeruuputkistolla. Sitten putkistossa oleva lämmönkeruuneste kuljettaa lämpöenergian maalämpöpumpulle, joka jakaa sen kiinteistön lämmitysjärjestelmään.

Maalämpöjärjestelmä on maalämmön kokonaisuus, joka koostuu maalämpöpumpusta ja keruupiiristä.

Maalämmön keruupiiri tarkoittaa putkistoa, jonka sisällä kiertää lämmönkeruuneste. Keruupiiri voi kulkea esimerkiksi porakaivon ja maalämpöpumpun välillä. Tyypillisesti keruupiiri asennetaan joko porakaivon sisälle pystysuunnassa tai maahan tiettyyn syvyyteen, jolloin kyseessä on ns. vaakaputkisto tai pinta-asennus. Joissain tilanteissa keruupiiri on mahdollista asentaa myös järveen tai vesistöön.

Maalämpöpumppu on laite, jonka tehtävä maalämpöjärjestelmässä on hyödyntää keruupiirin lämpöenergia ja jakaa se eteenpäin kiinteistön lämpöjärjestelmään.

Maalämpöpumpun toimintaperiaate muistuttaa jääkaapin toimintaperiaatetta. Ensin keruupiirissä oleva lämmönkeruuneste kulkee maalämpöpumpun höyrystimeen, jossa neste luovuttaa keräämänsä lämpöenergian kylmäaineeseen. Seuraavaksi kylmäaine siirtyy kompressoriin, joka paineen avulla nostaa kylmäaineen lämpötilaa entisestään. Kompressorilta kylmäaine siirtyy lauhduttimeen ja luovuttaa lämpönsä kiinteistön lämmönjakojärjestelmään. Lopulta kylmäaine palaa takaisin höyrystimelle paisuntaventtiilin kautta ja sykli alkaa uudelleen.

Lisätietoja: Avainasioita lämpöpumpuista, European Heat Pump Association

Maalämmön mitoitus ja valinta tehdään pääasiassa kiinteistön sijainnin ja lämmitystarpeen perusteella.

Tässä aiheesta tarkemmin:

  • sijainti
    • monesti erilaisissa havainnollistavissa laskelmissa näkee, kuinka Suomi on jaettu erilaisiin osa-alueisiin ulkolämpötilojen perusteella
    • alue 1: Esimerkiksi Helsinki, Turku ja Kotka
    • alue 2: Pori, Tampere, Lappeenranta
    • alue 3: Jyväskylä, Joensuu, Kuopio, Vaasa
    • alue 4: Kokkola, Kajaani
    • alue 5: Oulu, Kuusamo, Rovaniemi
    • yleensä mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on mitoitettava maalämpöjärjestelmä
  • kodin, kiinteistön tai rakennuksen lämmitystarve
    • lämmityksellä tarkoitetaan pääasiassa käyttöveden lämmitystä sekä esimerkiksi pattereissa tai lattialämmityksessä kiertävää vettä
    • nämä muodostavat yhdessä kiinteistön energiankulutuksesta suurimman osuuden, noin 70%–85% erilaisten arvioiden mukaan
    • lämmitystarpeeseen vaikuttaa luonnollisesti esimerkiksi rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän mahdollinen olemassaolo, henkilöiden lukumäärä sekä kiinteistön pinta-ala ja talotyyppi

Lisätietoja: Maalämpöpumpun mitoitus ja asentaminen, Suomen Lämpöpumppuyhdistys (SULPU)

Maalämmön täystehomitoitus tarkoittaa, että maalämpöpumppu pystyy tuottamaan riittävästi lämpöä myös vuoden kylmimpinä aikoina ilman sähkövastusta. Osatehomitoitus puolestaan tarkoittaa, että maalämpöpumppu voi tarvittaessa käyttää apunaan sähkövastusta, esimerkiksi talven kylmimpien pakkasten aikaan.

Tyypillisesti maalämmön täystehomitoitus on sopivan kokoinen talven huippupakkasten aikaan, mutta muina vuodenaikoina sen mitoitus saattaa olla liian suuri. Osatehomitoitus puolestaan saattaa tarvita avukseen sähkövastusta, mikäli lämpötilat putoavat talvella liian alas. Enemmistö maalämpökohteista toteutetaan osatehomitoituksella.

Maalämmön optimaalinen mitoitus tarkoittaa, että maalämpöjärjestelmä maksimoi vuosittaisen energiansäästön ja käyttää sähkövastusta mahdollisimman vähän.

Maalämpö sopii parhaiten kohteisiin, missä on käytössä öljylämmitys, puukattila, pelletti, kaukolämpö tai vesikiertoinen sähkölämmitys. Lämmönjakotavan on lähtökohtaisesti hyvä olla vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys, mutta se ei ole pakollista.

Lisätietoja: Suosituksia maalämpöjärjestelmän toteutukseen, Ympäristöministeriö

Maalämpö ei välttämättä sovi, toimi tai ole mahdollista toteuttaa silloin, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella (ei saa porata) tai tontti on esimerkiksi liian pieni keruupiirin asennukselle.

Maalämpöön siirtyminen on monissa kohteissa erittäin kannattavaa. Säästöt vuosittaisissa lämmityskustannuksissa voivat olla helposti 50% – 80%.

Monesti maalämpö valitaan korkean hyötysuhteen, taloudellisten säästöjen sekä järjestelmän huolettomuuden vuoksi. Lisäksi tämä uusiutuva energiamuoto on myös erittäin ympäristöystävällinen. Sen hiilidioksidipäästöt ovat esimerkiksi noin 1/4 verrattuna öljylämmitykseen sekä noin 1/3 verrattuna sähkölämmitykseen.

Maalämmön hyötysuhde lasketaan seuraavalla kaavalla: maalämpöpumpun tuottama lämpöenergia / käytetty sähköenergia.

Jos maalämpöpumppu tuottaisi esimerkiksi 12 kuukauden aikana 30 000 kWh lämpöenergiaa käyttäen 7 500 kWh sähköä, olisi sen vuosihyötysuhde 4.

Englanninkieliset termit näille ovat SCOP (seasonal coefficient of performance) sekä COP (coefficient of performance), joista jälkimmäinen ottaa huomioon myös maalämpöpumpun hetkellisen hyötysuhteen.

Maalämpöjärjestelmän asentaminen tehdään tyypillisesti vaiheittain:

  1. Mahdollisen toimenpideluvan hakeminen
  2. Keruupiirin asennus
  3. Sisätyöt teknisessä tilassa
  4. Järjestelmän kytkentä
  5. Viimeistely ja testaus

Maalämmön voi asentaa myös vanhaan taloon. Tyypillisesti uusi maalämpöjärjestelmä asennetaan joko vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle tai rinnalle.

Kyllä, maalämmön voi asentaa myös uuteen taloon tai rakennukseen. Noin 50% uusista omakotitaloista valitsevat päälämmönlähteeksi maalämmön.

Kyllä. Maalämmön voi asentaa kokonaan öljylämmityksen tilalle, jolloin uusi lämmitysmuoto toimii kiinteistön ainoana lämmönlähteenä. Tällöin vanhan öljylämmityksen voi kokonaan ohittaa tai tarvittaessa myös purkaa.

Monet asentavat maalämmön öljylämmityksen rinnalle ja käyttävät öljylämmitystä maalämmön tukena esimerkiksi talven kylmimpien pakkasten aikana.

Yhä useammin myös suoran sähkölämmityksen vaihto maalämpöön kannattaa tehdä, vaikkakin kiinteistöön joudutaan tekemään erikseen vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Lähtökohtaisesti maalämmön asentaminen tehdään kuitenkin kohteisiin, missä on vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys.

Yhä useammin myös kaukolämmön vaihto maalämpöön on kannattavaa. Etenkin taloyhtiössä vuosittaiset säästöt lämmityskuluissa voivat olla jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Lisätietoja: Taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön, YLE

Maalämmön asennus kestää pientaloissa keskimäärin noin 2-5 päivää riippuen keruupiirin asennustavasta. Suuremmissa kohteissa maalämmön asennuksen kesto on noin 1-4 viikkoa.

Maalämmön voi pääsääntöisesti asentaa myös talvella. Talviaikana kohdetta voi lämmittää väliaikaisesti esimerkiksi erillisten sähkölämmittimien avulla.

Tyypillisesti maalämmön asentaa maalämpöasentaja, jolla on LVI-alan koulutus.

Maalämpöä ei lähtökohtaisesti kannata asentaa itse. Mikäli keruupiiri asennetaan maahan vaakatasoon, saattaa joitain maatöihin liittyviä töitä olla mahdollista tehdä itse. Porakaivon poraus sekä maalämpöjärjestelmän kytkennät jätetään käytännössä aina ammattilaisen tehtäväksi.

Maalämmön takaisinmaksuaika omakotitalossa on keskimäärin noin 5-10 vuotta riippuen nykyisestä lämmitysmuodosta, vuosittaisesta energian kulutuksesta sekä uuden maalämpöjärjestelmän alkuinvestoinnista.

Jos taloyhtiö siirtyy maalämpöön kaukolämmöstä, on takaisinmaksuaika tyypillisesti noin 10 vuotta. Sähkö- ja öljylämmitteisissä kerrostaloissa takaisinmaksuaika vaihtelee noin 5-8 vuoden välillä. Vaikkakin hankintakustannukset saattavat tuntua euromääräisesti suurilta, on moni taloyhtiö pystynyt vaihtamaan maalämpöön ilman vastikkeiden nostamista.

Maalämpöpumpun käyttöikä tai elinikä on noin 20-25 vuotta kohteesta riippuen. Joitakin kohteita pystytään lämmittämään samalla maalämpöpumpulla kuitenkin jopa 30 vuotta. Maalämpökaivon käyttöikä on puolestaan noin 50 vuotta.

Etenkin täystehomitoituksella maalämpö toimii kovallakin pakkasella, sillä maaperään varastoitunut lämpöenergia on käytettävissä vuoden ympäri. Osatehomitoituksella maalämpöpumppu voi tarvittaessa käyttää apunaan sähkövastusta.

Maalämpö ei välttämättä kannata pienessä omakotitalossa, mikäli energiantarve on todella pieni tai vähäinen. Suhteessa alkuinvestointiin maalämpöpumpun hankinta ei välttämättä tuo riittävästi säästöjä. Monet kuitenkin valitsevat maalämmön sen huolettomuuden ja toimitusvarmuuden takia.

Pienessä omakotitalossa toinen hyvä vaihtoehto saattaisi olla myös ilma-vesilämpöpumppu, joka on alkuinvestoinniltaan huomattavasti pienempi.

Jos katsotaan pelkästään alkuinvestointia, on maalämpö monesti kallis verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Maalämmön todellinen kustannus kannattaa kuitenkin laskea pitkällä aikavälillä.

Maalämpöpumppu kuluttaa jonkin verran sähköä ja etenkin talvella sähkövastuksen hyödyntäminen saattaa lisätä kulutusta. Maalämmöllä lämmitettävän omakotitalon sähkönkulutus on noin 6.000 kWh – 10.000 kWh vuodessa kohteesta riippuen.

Maalämpöön saa tukea ja avustusta, kun täyttää tietyt ehdot. Suurimmillaan maalämpöön annettava avustus tai tuki voi olla peräti 4.000 €. Avustuksen kaikkialle Suomeen myöntää Pirkanmaan ELY-keskus.

Lisätietoja: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi, ELY-keskus

Maalämmön hintaan voit tutustua paremmin täältä.
Suosittu palvelu

Suosittu palvelu

Yli 100 000 käyttäjää ja yli 140 000 jätettyä tarjouspyyntöä.

Ilmainen käyttää

Ilmainen käyttää

Tarjouspyynnön jättäminen on ilmaista eikä sido palvelun tilaamiseen.

Säästä

Säästä

Säästä aikaa, vaivaa ja rahaa. Yhdellä tarjouspyynnöllä useita tarjouksia.

Kotimainen palvelu

Kotimainen palvelu

100% Suomessa tuotettu ja kehitetty palvelu.

Tutustu maalämmöstä jätettyihin tarjouspyyntöihin

Turvaa onnistumisesi ja vertaile maalämmöstä Kodinplazan avulla

Kauttamme tavoitat helposti yhdellä tarjouspyynnöllä alueellasi toimivat sekä tarjouspyynnöistäsi kiinnostuneet palveluntarjoajat.

Palvelussa voi vertailla esimerkiksi yritysten hintoja, arvosteluja, palvelusisältöjä, takuita, rekisteritietoja sekä aikatauluja.

100% suomalainen palvelu. Tarjouspyynnön jättäminen ei sido palvelun tilaamiseen.

Selvitä maalämmön hinta
Kodinplaza on suomalaista palvelua

Kilpailuta maalämpö Kodinplazan avulla

Pyydä tarjoukset yrityksiltä