Perustusten routaeristys

Katso hintasivu: Perustusten routaeristys hinta

Perustusten routaeristys tarkoittaa toimenpiteitä, joilla estetään maaperän routiminen perustusten ympärillä. Tämä saavutetaan käyttämällä eristysmateriaaleja, kuten EPS- tai XPS-levyjä, jotka asetetaan perustusten ulkopuolelle ja mahdollisesti laajemmallekin alueelle talon ympärillä.

Miksi se on tärkeää:

• Rakennevaurioiden ehkäisy: Routiminen, eli maaperän jäätyminen ja sulaminen, voi aiheuttaa maan liikkumista, mikä voi johtaa perustusten halkeiluun ja rakennuksen epävakauteen.
• Energiansäästö: Hyvä routaeristys vähentää lämmön karkaamista perustusten kautta, mikä voi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
• Kosteusongelmien vähentäminen: Routimisen seurauksena maaperä voi nostaa kosteutta perustuksiin, mikä voi aiheuttaa home- ja kosteusongelmia. Routaeristys auttaa pitämään perustukset kuivina.
• Taloudelliset säästöt: Korjauskustannukset voivat olla merkittäviä, jos routiminen aiheuttaa vaurioita perustuksille. Ennaltaehkäisevä routaeristys voi siis säästää rahaa pitkällä aikavälillä.

Routaeristys on siis olennainen osa perustusten laadukasta rakentamista ja pitkän aikavälin toimivuutta, erityisesti kylmemmissä ilmastoissa.

Perustusten routaeristykseen käytetään useita erilaisia materiaaleja, joista kukin tarjoaa omat etunsa ja sopii erilaisiin käyttökohteisiin. Yleisimmät routaeristysmateriaalit ovat:

Polystyreenieristeet (EPS ja XPS)

• EPS (Expanded Polystyrene): EPS on laajennettua polystyreeniä, joka tunnetaan yleisesti nimellä styrox. Se on tehokas, kevyt ja taloudellinen materiaali routaeristykseen. EPS-levyt kestävät hyvin kosteutta ja tarjoavat hyvän eristyskyvyn.
• XPS (Extruded Polystyrene): XPS on suulakepuristettua polystyreeniä, joka on tiiviimpää ja sillä on parempi kosteudenkestävyys kuin EPS:llä. XPS-levyt ovat vahvempia ja sopivat erityisesti kohteisiin, joissa tarvitaan suurempaa mekaanista kestävyyttä.

Polyuretaanieristeet (PIR ja PUR)

• PIR (Polyisocyanurate): PIR-eristeessä on erinomaiset lämmöneristysominaisuudet, ja se kestää hyvin kosteutta. Se on kevyempi kuin useimmat muut eristemateriaalit ja tarjoaa erinomaisen pitkäaikaisen lämmöneristyksen.
• PUR (Polyurethane): PUR-eriste on myös erittäin tehokas lämpöeriste, jolla on hyvä kosteudenkestävyys. PUR-levyjä käytetään usein silloin, kun tarvitaan korkeatehoista eristystä pienellä paksuudella.

Kevytsora (Leca-sora)

Kevytsora koostuu paisutetuista savirakeista, jotka ovat kevyitä ja tarjoavat kohtuullisen lämmöneristyksen. Se on hengittävä materiaali ja toimii hyvin kosteutta vastaan. Kevytsoraa käytetään usein lisäeristeenä polystyreenilevyjen rinnalla tai sellaisenaan täyteaineena.

Vaahtolasi (Foamglas)

Vaahtolasi on kevyt ja jäykkä lämmöneristemateriaali, joka valmistetaan kierrätyslasista. Se kestää hyvin kosteutta, paloa ja hajoamista. Vaahtolasin käyttö routaeristeenä on erityisen soveltuva vaativissa olosuhteissa tai silloin, kun halutaan ekologisempi vaihtoehto.

Eristemateriaalien valinta

Oikean materiaalin valinta routaeristykseen riippuu useista tekijöistä, kuten maaperän olosuhteista, routariskistä, asennuskohteen vaatimuksista ja budjetista. Usein eri routaeristysmateriaaleja voidaan käyttää yhdessä parhaan mahdollisen eristystuloksen saavuttamiseksi.

Routaeristyksen paksuus riippuu ilmasto-olosuhteista, rakennustyypistä ja maaperän ominaisuuksista. Routaeristyksen tarkoituksena on estää maaperän jäätyminen rakennusten ja muiden rakenteiden alla, mikä voi aiheuttaa merkittäviä vaurioita. Eri alueilla on omat suosituksensa eristyksen paksuudelle, ja näiden suositusten noudattaminen on tärkeää rakenteiden kestävyyden varmistamiseksi.

Pohjois-Suomi

Pohjois-Suomessa, jossa talvet ovat kylmiä ja lumipeite voi olla pitkäaikainen, routaeristyksen paksuus on keskimäärin 150–200 mm. Joissakin erityisen kylmissä tai herkissä kohteissa eristyspaksuus voi olla jopa 250 mm. On tärkeää varmistaa, että eristys ulottuu koko perustuksen alueelle ja sen ympärille.

Keski-Suomi

Keski-Suomessa talvet ovat hieman leudompia, mutta routaeristys on silti tarpeellinen. Täällä suositeltava routaeristyksen paksuus on yleensä 100–150 mm. Rakennuksen sijainnista ja perustamistavasta riippuen paksuus voi vaihdella, mutta keskimäärin 100–150 mm on riittävä useimmissa tapauksissa.

Etelä-Suomi

Etelä-Suomessa talvet ovat verrattain leudompia, joten routaeristyksen tarve on vähäisempi kuin pohjoisemmassa. Routaeristys on kuitenkin suositeltavaa, ja sen paksuus vaihtelee yleensä 80–100 mm välillä. Tämä riittää estämään roudan haitalliset vaikutukset useimmissa rakennuskohteissa Etelä-Suomen alueella.

Erityistapaukset ja maaperän ominaisuudet

Routaeristyksen paksuuteen vaikuttavat myös maaperän ominaisuudet, kuten maaperän kosteus ja jäätymisherkkyys. Hiekkaisella tai soraisella maaperällä tarvitaan erilainen eristys kuin savisella maalla. Lisäksi rakennusten käyttötarkoitus ja perustusten syvyys vaikuttavat eristyksen tarpeeseen. Eristys on syytä mitoittaa aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja asiantuntijoiden suositukset.

Yhteenvetona voidaan todeta, että routaeristyksen paksuus vaihtelee suuresti ilmasto-olosuhteiden ja maaperän mukaan. Pohjois-Suomessa paksuus voi olla jopa 200–250 mm, Keski-Suomessa 100–150 mm ja Etelä-Suomessa 80–100 mm. Tarkka mitoitus kannattaa tehdä aina asiantuntijan avustuksella, jotta varmistetaan riittävä suojaus roudan vaikutuksia vastaan.

Routaeristys on tärkeä vaihe uudisrakennuksen perustuksissa, sillä se estää routimisvaurioiden syntymisen talven aikana. Oikein asennettu routaeristys suojaa rakennusta ja sen perustuksia jäätymisen aiheuttamilta liikkeiltä. Seuraavassa kuvataan kattavasti, kuinka routaeristys asennetaan oikein.

1. Suunnittelu ja valmistelu

Ennen asennuksen aloittamista on tärkeää tehdä huolellinen suunnittelu. Routaeristyksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän laatu, paikalliset sääolosuhteet ja rakennuksen käyttötarkoitus. Usein suunnittelun tekee ammattilainen, joka määrittää routaeristeiden määrän ja paksuuden.

2. Maapohjan valmistelu

• Poista pintamaa ja kasvillisuus alueelta, johon routaeristys asennetaan.
• Tasoita maapohja ja varmista, että pinta on vakaa ja kantava.
• Täytesoraa voidaan käyttää maapohjan tasaamiseen ja kantavuuden lisäämiseen.

3. Routaeristeiden asennus

• Valitse sopiva routaeristemateriaali, kuten EPS-levy (styroksi) tai XPS-levy (extrudoitu polystyreeni). Materiaalin valinta riippuu maaperän olosuhteista ja rakennustyypistä.
• Aseta routaeristelevyt vaakatasoon perustusten ympärille. Levyt tulee asettaa siten, että ne ulottuvat riittävän laajalle alueelle rakennuksen ulkopuolelle estääkseen roudan tunkeutumisen perustusten alle.
• Eristelevyt asetetaan limittäin, jotta saumakohdat eivät aiheuta lämpövuotoja. Tarvittaessa levyjen väliset saumat voidaan tiivistää uretaanivaahdolla tai muulla soveltuvalla tiivistysaineella.

4. Täyttö- ja suojakerros

• Routaeristeiden päälle asetetaan suodatinkangas, joka estää maa-aineksen ja eristeiden sekoittumisen keskenään.
• Suodatinkankaan päälle lisätään sorakerros, joka toimii suojakerroksena ja jakaa kuormitukset tasaisesti eristeille. Sorakerroksen paksuus vaihtelee, mutta yleensä se on noin 20-30 cm.
• Lopuksi sorakerroksen päälle voidaan lisätä pintamaa ja muut halutut päällysteet, kuten asfaltin tai pihan kivetyksen.

5. Oikeaoppinen tiivistys

Täyttökerrosten tiivistäminen on oleellinen osa routaeristeiden asennusta. Tiivistämisen avulla varmistetaan, että eristeet pysyvät paikoillaan ja maaperä on mahdollisimman yhtenäinen. Täyttökerrokset tiivistetään kerroksittain esimerkiksi tärylevyllä tai jyrällä.

6. Tarkistus ja viimeistely

Asennustöiden päätteeksi tehdään tarkistus, jotta varmistetaan eristeiden oikeaoppinen sijoittelu ja tiivistys. Tarkistuksen jälkeen perustus on valmis ja voidaan siirtyä seuraaviin rakennusvaiheisiin.

Oikein asennettu routaeristys parantaa merkittävästi rakennuksen kestävyyttä ja vähentää riskiä routimisvaurioille, joita talven kylmyys voi aiheuttaa.

Kyllä, vanhoja perustuksia voidaan routaeristää jälkikäteen, ja tämä voi olla erittäin hyödyllistä ehkäisemään rakenteiden mahdollisia vaurioita, jotka johtuvat maaperän routimisesta. Routaeristys voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla riippuen perustuksista ja niiden ympäröivistä olosuhteista.

Maanpinnan routaeristys

Yksi tapa routasuojata perustukset on lisätä routaeristyslevyt maan pinnalle perustusten ympärille:

• Pohjustus ja kaivuu: Ensin kaivetaan maata arviolta 30-50 cm syvyydeltä rakennuksen ympäriltä, jotta routaeristyslevyt saadaan asennettua oikealle syvyydelle.
• Eristyslevyjen asennus: Routaeristyslevyt (esimerkiksi XPS- tai EPS-levyt) asennetaan vaakasuorassa maan pinnan alle, yleensä 1-2 metrin säteelle perustuksista.
• Takaisin täyttö ja tiivistys: Eristyslevyjen päälle lisätään takaisin kaivettua maata ja se tiivistetään huolellisesti, jotta routaeristyslevyt pysyvät paikallaan ja toimivat tehokkaasti.

Perustusten sivujen eristys

Toinen menetelmä on eristää itse perustusten sivut:

• Kaivuu: Kaivetaan maata perustusten sivuilta siten, että saadaan paljastettua perustuksen muutama ylimmäinen kerros (syvyys riippuu perustuksen rakenteesta).
• Eristyslevyjen kiinnitys: Kiinnitetään routaeristyslevyt suoraan perustusten sivuille. Levyt voidaan kiinnittää esimerkiksi liimalla tai mekaanisilla kiinnikkeillä.
• Salaojitus ja kosteuseristys: Samalla voidaan asentaa patolevyt ja salaojat paremman kosteussuojan ja vedenpoiston varmistamiseksi.
• Takaisin täyttö: Lopuksi täytetään kaivettu maa takaisin ja tiivistetään huolellisesti.

Ilmanrakoeristys tai lisärakennukset

Routaeristystä varten voidaan myös harkita ilmanrakoratkaisuja tai pienten lisärakenteiden, kuten sokkelin reunakivien tai puisten reunarakenteiden, rakentamista perustusten ympärille. Näillä pyritään pitämään kylmä ilma poissa perustuksesta ja vähentämään routimisen riskiä.

Perustusten jälkikäteinen routaeristäminen voi parantaa rakenteiden kestävyyttä ja asumismukavuutta, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja ammattimaista toteutusta. Suositeltavaa on käyttää asiantuntevaa urakoitsijaa, joka pystyy arvioimaan kohteen erityispiirteet ja valitsemaan parhaan mahdollisen routaeristysratkaisun.

Palvelusta perustusten routaeristys saa kotitalousvähennystä. Perustusten routaeristys on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 perustusten routaeristyksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi