Kasvihuoneen tuholaistorjunta

Katso hintasivu: Kasvihuoneen tuholaistorjunta hinta

Kasvihuoneessa tavattavia yleisimpiä tuholaisia ovat:

• Kirvat: Näitä pieniä hyönteisiä löytyy usein uusista kasvien lehdistä ja varsista. Ne imevät kasvien nesteitä, heikentäen niiden kasvua.
• Punkit: Kasvipunkit, kuten vihannespunkki, ovat mikroskooppisia tuholaisia, jotka voivat aiheuttaa lehtiin pilkkuja ja heikentää kasvin terveyttä.
• Ripsiäiset: Nämä pienet hyönteiset voivat aiheuttaa lehtien kiertymistä ja kukkien epämuodostumista, sillä ne imevät kasvimehua.
• Kasvihuonekarvas: Tämä perhosen toukka voi olla merkittävä tuholainen, sillä se vahingoittaa lehtiä ja nuoria versoja.
• Etanat ja kotilot: Nämä nilviäiset voivat syödä lehtiä ja varret kauttaaltaan, jättäen kasvit ränsistyneiksi.
• Ansarijauhiaiset: Pienet, lentävät hyönteiset, jotka imevät kasvinesteitä ja voivat aiheuttaa lehtien kellastumista ja kuihtumista.

Kasvihuoneen tuholaisten tunnistaminen ja torjuminen ajoissa on tärkeää, jotta kasvit voivat kasvaa ja tuottaa mahdollisimman hyvin.

Kasvitaudit ja tuholaiset voivat aiheuttaa monenlaisia vaurioita kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Tunnistamalla eri tuholaisten aiheuttamat vauriot voit ryhtyä oikeanlaisiin torjuntatoimiin ja pelastaa kasvisi. Tässä muutamia yleisimpiä tuholaisia ja vinkkejä niiden aiheuttamien vaurioiden tunnistamiseen:

Kirvat

Kirvat ovat pieniä, usein vihreitä, mustia tai ruskeita hyönteisiä. Ne kerääntyvät lehtien ja nuorten versojen päälle. Kirvojen aiheuttamia vaurioita ovat:

• Lehtien käpristyminen ja vääristymät
• Tahmeiden eritteiden, eli "mesikastikkeen", esiintyminen lehdillä ja varsilla
• Hitaan kasvu

Lehtikirppat

Lehtikirppat ovat pieniä, hyppiviä hyönteisiä, jotka voivat nopeasti vahingoittaa kasveja. Niiden aiheuttamia vaurioita ovat:

• Pienten reikien ilmestyminen lehtiin, mikä johtaa lehtien reikäisyyteen
• Keltalaikkujen muodostuminen lehtien pintaan

Etanat ja kotilot

Etanat ja kotilot tulevat esille etenkin kostealla säällä. Niiden aiheuttamat vauriot sisältävät:

• Suuret reiät lehdissä ja varret kasvissa
• Liman jäljet lehtien ja maan pinnalla

Harsokorennot

Harsokorennot aiheuttavat seuraavia vaurioita:

• Pieniä reikiä lehtien reunoissa
• Verkkomaiset, reikäiset kuvioinnit lehtiä

Lehtimadot

Lehtimadot ovat toukkia, jotka syövät kasvien lehtiä. Niiden läsnäolon tunnistaa seuraavista oireista:

• Läpinäkyvät tai kokonaan syödyt lehdet
• Ulosteet lehtien pinnalla

Kirpakat

Kirpakat ovat pienikokoisia hyönteisiä, jotka pystyvät aiheuttamaan merkittäviä vaurioita:

• Pienet, keltaiset tai valkoiset pisteet lehtien pinnalla
• Lehtien pikku hiljaa kellastuminen ja kuivuminen

Thripsit

Thripsit ovat pieniä, ohuita hyönteisiä, jotka imevät kasvinesteitä lehdistä ja kukista. Niiden aiheuttamat vauriot ovat:

• Hopeanhohtoisia tai hopeanvärisiä laikkuja lehtien pinnalla
• Lehtien muodonmuutokset ja vääristymät

Kokonaisvaltainen ja säännöllinen tarkkailu auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään tuholaisongelmia ajoissa. Mukaan kuuluu myös oikeanlaisen tunnistusoppaiden ja tarvittaessa asiantuntijan apu, jotta tuholaiset saadaan tehokkaasti torjuttua ennen kuin ne aiheuttavat merkittävää vahinkoa.

Kasvihuoneen tuholaistorjuntaan on olemassa useita ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla voidaan vähentää haitallisten hyönteisten ja muiden tuholaisten esiintymistä. Tehokas ennaltaehkäisy auttaa säilyttämään kasvien terveyden ja parantamaan sadon laatua. Alla on esitelty useita menetelmiä, joita voi hyödyntää kasvihuoneessa.

Hygienia ja ylläpito

• Säännöllinen siivous: Pidä kasvihuone puhtaana poistamalla kuolleet lehdet, kasvitähteet ja muut orgaaniset aineet, jotka voivat houkutella tuholaisia.
• Desinfiointi: Desinfioi työkalut, ruukut ja kasvualustat säännöllisesti, jotta bakteerit ja sienet eivät leviäisi.
• Rikkakasvien torjunta: Poista rikkakasvit, sillä ne voivat toimia tuhohyönteisten elinympäristönä ja infektiolähteinä.

Kasvivalikoima ja viljelytekniikat

• Monokulttuurin välttäminen: Viljele erilaisia kasvilajeja ja -lajikkeita, mikä pienentää yhden lajin tuholaisten aiheuttamien vahinkojen riskiä.
• Vastustuskykyiset lajikkeet: Valitse mahdollisimman vastustuskykyisiä tai tuhoriskejä vältteleviä kasvilajikkeita, jotka ovat vähemmän alttiita taudeille ja tuholaisille.
• Kasvien välimatka: Jätä riittävästi tilaa kasvien väliin varmistaaksesi hyvän ilmanvaihdon ja vähentääksesi kosteuden kertymistä, mikä auttaa ehkäisemään tuholaisia.

Luonnonmukaiset torjuntakeinot

• Hyötyeliöt: Käytä biologisia torjuntaeliöitä, kuten leppäkerttuja, petopunkkeja ja loispistiäisiä, jotka syövät tuholaisia.
• Kasviperäiset torjunta-aineet: Valmista torjunta-aineita käytettäväksi esimerkiksi valkosipulista, nokkosesta tai mäntysuovasta, jotka voivat auttaa tuholaisten karkottamisessa.
• Tuholaiset karkoittavat kasvit: Istuta kasvihuoneeseen kasveja, kuten basilikaa, minttua tai kehäkukkaa, jotka karkottavat monia tuholaisia.

Kansalliset toimenpiteet

• Verkot ja suojapeitteet: Käytä verkkoja tai suojaharsotuksia estämään tuholaisten pääsy kasvihuoneeseen.
• Loukuttaminen: Käytä kelta- ja siniliimalappuja seuraamaan ja vähentämään lentävien tuholaisten määrää kasvihuoneessa.
• Ilmanvaihto: Varmista hyvä ilmanvaihto kasvien ympärillä, koska kuiva ja liikkeessä oleva ilma vähentää monien tuholaisten viihtyvyyttä.

Kokonaisuudessaan tehokas tuholaistorjunta kasvihuoneessa perustuu ennaltaehkäisevien keinojen monipuoliseen käyttöön. Näin pystyt varmistamaan kasvien hyvinvoinnin ja hillitsemään tuhohyönteisten leviämisen.

Luonnonmukaisia torjuntakeinoja kasvihuoneessa käytettäväksi on monia, ja ne auttavat pitämään kasvit terveinä ilman kemiallisia torjunta-aineita. Tässä muutamia tehokkaimpia menetelmiä:

Biologinen torjunta

Biologinen torjunta perustuu hyötyeliöiden käyttöön tuholaisten hallinnassa. Voit esimerkiksi hankkia seuraavia hyötyeliöitä kasvihuoneeseesi:

• Liuskahämähäkki (Phytoseiulus persimilis) torjuu tehokkaasti vihannespunkkeja.
• Harsokorento (Chrysoperla carnea) syö kirvoja, ripsiäisiä ja muita pieniä hyönteisiä.
• Loispistiäiset (Encarsia formosa) ovat erinomaisia kasvihuoneissa esiintyvien ansarikirvojen torjunnassa.

Kasvinsuojelukasvit

Certain plants naturally repel pests. These can be planted in or around the greenhouse:

• Basilika pitää tehokkaasti loitolla haitalliset hyönteiset, kuten kirvat ja kärpäset.
• Samettikukka (Tagetes) auttaa torjumaan nematodeja ja toimii myös luonnollisena hyönteismyrkkynä.
• Minttu karkottaa muurahaisia ja kirvoja.

Käsin poiminta

Tuholaisten poimiminen käsin on yksi yksinkertaisimmista ja tehokkaimmista keinoista. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen pienissä kasvihuoneissa ja silloin, kun tuholaisten määrä on vielä vähäinen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kirvojen ja etanoiden keräämistä suoraan kasveista.

Vesi ja saippua

Tuholaiset voidaan myös torjua vesi-saippua-seoksella. Valmista seos käyttämällä mietoa, luonnonmukaista nestesaippuaa, joka laimennetaan veteen:

• Lisää noin teelusikallinen saippuaa litraan vettä.
• Sumuta seos kasvien lehdille, erityisesti tuholaisten esiintymispaikoille.

Huuhtele kasvit puhtaalla vedellä muutaman tunnin kuluttua, etteivät ne vahingoitu saippuasta.

Petolinnut ja lepakot

Aseta kasvihuoneen läheisyyteen linnunpönttöjä ja lepakkopesiä houkutellaksesi luonnollisia tuholaisten saalistajia. Esimerkiksi tiaiset syövät runsaasti hyönteisiä ja lepakot auttavat pitämään yöaktiiviset tuholaiset kurissa.

Hygienia ja huolto

Kasvihuoneen puhtaanapito on tärkeä osa torjuntakeinoja:

• Poista säännöllisesti kasvijätteet ja kuolleet lehdet, jotka voivat toimia tuholaisten kasvualustana.
• Puhdista kasvihuoneen rakenteet ja työvälineet, jotta ne eivät levitä tauteja ja tuholaisia.

Käyttämällä näitä luonnonmukaisia menetelmiä voit tehokkaasti suojata kasvihuoneesi kasveja tuholaisilta ja sairauksilta ilman kemiallisia torjunta-aineita, säilyttäen samalla ympäristön ja kasvien terveyden.

Kemialliset torjunta-aineet vaikuttavat kasvien ja kasvihuoneen ympäristöön monin eri tavoin, ja niiden vaikutuksia voidaan tarkastella useasta näkökulmasta, kuten kasvien terveyden, maaperän kunnon, veden laadun sekä ekosysteemin monimuotoisuuden kannalta.

Vaikutukset kasvien terveyteen

Kemiallisilla torjunta-aineilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kasvien terveyteen. Lyhyellä aikavälillä ne voivat suojata kasveja tuhohyönteisiltä, sieniltä ja muilta haitallisilta organismeilta, mikä voi parantaa kasvien kasvua ja satoisuutta. Kuitenkin pitkäaikainen käyttö voi johtaa torjunta-aineiden kertymiseen kasvisolukkoon, mikä saattaa aiheuttaa stressiä kasveille ja heikentää niiden vastustuskykyä.

Vaikutukset maaperän kuntoon

Kemialliset torjunta-aineet voivat merkittävästi vaikuttaa maaperän mikrobien yhteisöihin. Hyödylliset mikro-organismit, kuten nitrifikaatioon osallistuvat bakteerit ja mykorritsasienet, voivat kärsiä torjunta-aineista, mikä puolestaan voi heikentää maaperän ravinteiden kiertoa ja kasvien ravinteiden saatavuutta. Lisäksi torjunta-aineiden jatkuva käyttö voi johtaa maaperän happamuuden muutoksiin ja orgaanisen aineksen vähenemiseen, mikä voi heikentää maaperän rakennetta.

Vaikutukset veden laatuun

Kemialliset torjunta-aineet voivat valua sade- ja kasteluveden mukana maaperästä vesistöihin, mikä voi saastuttaa pintavettä ja pohjavettä. Tämä voi olla haitallista vesieliöille ja voi johtaa ekosysteemien epätasapainoon. Esimerkiksi vesistöihin päätyneet torjunta-aineet voivat aiheuttaa leväkukintoja, jotka heikentävät vedenlaatua ja voivat olla myrkyllisiä sekä vesieliöille että ihmisille.

Vaikutukset ekosysteemin monimuotoisuuteen

Torjunta-aineiden laaja käyttö voi vähentää paitsi tuhohyönteisten myös hyödyllisten hyönteisten, kuten pölyttäjien ja petohyönteisten, populaatioita. Tämä voi johtaa ekosysteemin monimuotoisuuden vähenemiseen, mikä heikentää ekosysteemin kestävyyttä ja toimintaa. Hyödyllisten hyönteisten väheneminen voi myös vaikuttaa kasvien pölytykseen ja siten heikentää kasvien ja viljelysten sadontuotantoa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka kemiallisilla torjunta-aineilla on tärkeä rooli kasvien suojelussa ja tuholaisten hallinnassa, niiden käyttöön liittyy merkittäviä riskejä. On suositeltavaa käyttää torjunta-aineita harkiten ja pyrkiä löytämään tasapainoinen lähestymistapa, joka minimoi niiden haitalliset vaikutukset ympäristöön.

Palvelusta kasvihuoneen tuholaistorjunta saa kotitalousvähennystä. Kasvihuoneen tuholaistorjunta on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 kasvihuoneen tuholaistorjunnan kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi