Kirvojen torjunta

Katso hintasivu: Kirvojen torjunta hinta

Kirvat ovat pieniä, pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka kuuluvat Aphidoidea-heimoon. Ne ovat kasvien haitallisia tuholaisia, jotka imevät kasvien nesteitä ja erittävät samalla kasveille vahingollisia aineita. Kirvoja voi esiintyä monissa eri väreissä, kuten vihreinä, mustina, ruskeina tai jopa vaaleina, ja ne voivat lisääntyä erittäin nopeasti.

Kirvat vaikuttavat kasveihin monin tavoin:

• Ravinnon (kasvinesteiden) imeytyminen: Kirvat pistävät lehtien ja muiden kasvin osien läpi imukärsällään ja imevät kasvinesteitä. Tämä heikentää kasvia, sillä sen elintärkeitä nestevarastoja käytetään hyväksi.
• Kyttääminen ja hedelmällisyyden lasku: Kirvojen aiheuttama stressi voi saada kasvin kyttämään, eli menettämään lehtiään, kukkia tai hedelmiä ennenaikaisesti.
• Medihunajatuotanto: Kirvat erittävät sokeripitoista nestettä nimeltä mesikaste, joka houkuttelee muita tuholaisia ja voi muodostaa kasvualustan homeelle. Mustan nokihomeen kasvu häiritsee kasvin fotosynteesiä, heikentäen sen terveyttä entisestään.
• Virustartuntojen levittäminen: Kirvat voivat siirtyä kasveista toisiin ja levittää monenlaisia kasviviruksia, jotka voivat olla erittäin tuhoisia kasveille.

Säännöllinen tarkkailu, biologiset torjuntamenetelmät kuten petohyönteiset, sekä tarvittaessa kemialliset torjunta-aineet ovat keinoja hallita kirvoja ja suojella kasveja.

Yleisimpiä merkkejä kirvahyökkäyksestä kasveissa ovat seuraavat:

• Lehtien kiertyminen ja käpristyminen: Kirvat imevät kasvinesteitä, mikä saa lehdet menettämään muotonsa ja kiertymään tai käpristymään.
• Lehtien kellastuminen ja ennenaikainen putoaminen: Imettyään kasvinesteitä kirvat voivat aiheuttaa lehtien kellastumista ja niiden ennenaikaista putoamista.
• Musta nokihärmä: Kirvat erittävät tahmeaa mesikastetta, joka houkuttelee nokihärmää eli mustaa sienikasvustoa kasvien lehtiin ja varsiin.
• Kasvun hidastuminen ja deformoituminen: Kirvahyökkäykset voivat hidastaa kasvin kasvua ja johtaa epämuodostumiin, kuten vinoihin varsiin tai kehittymättömiin kukkiin ja hedelmiin.
• Kirvojen ja niiden jäänteiden näkyminen: Sekä aikuiset kirvat että niiden kuoret tai munat voivat olla selvästi nähtävissä lehtien alaosissa tai uusilla kasvinosissa.
• Kehittyvien kasvien osien vaurioituminen: Nuoret lehdet ja kukkanuput ovat erityisen alttiita kirvavahingoille, mikä voi näkyä epämuodostumina tai kypsymättömyytenä.
• Hunajakaste: Kirvojen tuottama mesikaste voi houkutella muurahaisia, jotka puolestaan tarjoavat suojaa kirvoille. Mesikaste voi muodostaa tahmean kerroksen kasvien pinnoille.

Jos havaitset kasveissasi näitä merkkejä, on todennäköistä, että kasveissasi on kirvoja ja niitä tulisi hoitaa mahdollisimman nopeasti tilanteen pahenemisen estämiseksi.

Kirvojen torjumiseksi on olemassa useita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka voivat auttaa pitämään kasvit terveinä ja hyvinvoivina ilman tarvetta käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Tässä on muutamia tehokkaita keinoja:

1. Kasvien vahvistaminen

Hyvinvoivat ja terveet kasvit ovat vähemmän alttiita tuholaisille. Voit parantaa kasvien vastustuskykyä seuraavilla tavoilla:

• Maanparannus: Käytä kompostia ja muita orgaanisia aineita parantaaksesi maaperän rakennetta ja ravinnepitoisuutta.
• Oikea kastelu: Vältä liikakastelua, joka saattaa heikentää kasveja ja tehdä niistä alttiimpia kirvojen hyökkäyksille.
• Lannoitus: Käytä kasvien tarvitsemaan aikaan ja määrin sopivia lannoitteita.

2. Ympäristön hallinta

Ympäristön hallinta voi vähentää kirvojen leviämisen riskiä merkittävästi:

• Seuranta: Tarkkaile säännöllisesti kasveja, jotta voit havaita kirvat varhaisessa vaiheessa.
• Kasvietäisyys: Vältä kasvien liian tiheään istuttamista, jotta ilma pääsee kiertämään ja kosteuden muodostuminen vähenee.
• Rikkakasvien poisto: Poista rikkakasvit, jotka voivat toimia kirvojen väliaikaisina isäntinä.

3. Luonnolliset viholliset

Luonnollisten vihollisten käyttö on tehokas tapa pitää kirvakantaa kurissa:

• Petopunkit ja leppäkertut: Nämä hyötyeläimet saalistavat kirvoja ja voivat auttaa pitämään niiden määrän hallinnassa.
• Lintujen houkuttelu: Rakentamalla lintuja houkuttelevia ympäristöjä, voit saada lisää luonnollisia kirvojen torjujia.

4. Yhteensopiva istutus

Tietyt kasvit voivat toimia luonnollisina karkotteina kirvoille tai houkutella hyödyllisiä hyönteisiä:

• Kukkien istuttaminen: Esimerkiksi kehäkukat ja samettikukat voivat houkutella kirvojen luonnollisia vihollisia.
• Yhteisviljely: Kasvien, kuten sipulin tai valkosipulin, istuttaminen muiden kasvien joukkoon voi auttaa hylkimään kirvoja.

5. Kotitekoiset torjunta-aineet

Kotitekoisten torjunta-aineiden käyttö voi auttaa ennaltaehkäisemään kirvoja ekologisesti:

• Saippualiuos: Sekoita muutama teelusikallinen mietoa nestesaippuaa litraan vettä ja suihkuta se kasveille.
• Neem-öljy: Neem-öljy toimii luonnollisena kirvojen torjunta-aineena.

Noudattamalla näitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voit tehokkaasti vähentää kirvaongelmaa ja pitää kasvit terveinä ja tuottavina.

Kirvojen torjunta luonnonmukaisin keinoin on tehokasta ja ympäristöystävällistä. Seuraavassa on lueteltu useita menetelmiä, joilla voit pitää kirvat kurissa kasvimaallasi tai puutarhassasi ilman kemiallisia torjunta-aineita.

1. Vesisuihku

Yksi yksinkertaisimmista keinoista torjua kirvoja on suihkuttaa niitä vedellä. Voimakas vesisuihku voi irrottaa kirvat kasveista ja estää niitä leviämästä eteenpäin. Tämä menetelmä sopii hyvin pienille kasvimaille ja puutarhoille.

2. Luonnolliset saalistajat

Useat hyönteiset ja eläimet syövät kirvoja, toimien näin luonnonmukaisena torjuntakeinona. Näitä ovat esimerkiksi:

• Leppäkertut: Leppäkerttujen toukat ja aikuiset syövät suuria määriä kirvoja.
• Lepisimäiset: Nämä pikkulinnut pitävät kirvoista ruokavaliossaan.
• Kultakuoriaiset: Myös nämä hyönteiset ovat tehokkaita kirvojen torjujia.

3. Luonnonmukaiset suihkeet

Voit valmistaa itse erilaisia suihkeita, jotka joko hylkivät tai tappavat kirvat. Kuvailtuna muutama resepti:

• Sapunavesi: Liuota pieni määrä nestesaippuaa tai astianpesuainetta veteen ja suihkuta seosta kirvojen päälle. Tämä rikkoo niiden solukalvon ja tappaa kirvat.
• Valkosipulisuihke: Murskaa muutama valkosipulinkynsi ja sekoita ne veteen. Anna liota vuorokauden ajan ja suihkuta sitten kasveille.
• Nokkosvesi: Liota nokkosta vedessä usean päivän ajan ja suihkuta neste kirvojen päälle.

4. Seurakasvit

Kasvien istuttaminen toistensa läheisyyteen voi auttaa torjumaan kirvoja. Tietyt kasvit, kuten kehäkukat, basilika ja minttu, karkottavat kirvoja tuoksullaan.

5. Kasvien huolellinen tarkkailu ja hoito

Säännöllinen kasvien tarkkailu ja hoito, kuten kuivuneiden lehtien poistaminen ja kasvien pitäminen hyvässä kunnossa, voivat estää kirvojen leviämisen ja vähentää niiden määrää.

6. Fyysinen poisto

Kirvojen fyysinen poistaminen käsin tai esimerkiksi puutarhahanskoin on erityisen tehokasta, jos kirvaongelma on vasta alkuvaiheessa ja kirvoja ei vielä ole paljon.

Näillä luonnonmukaisilla keinoilla voit ylläpitää terveellisen ja kirvattoman puutarhan ilman haitallisia kemikaaleja.

Tehokkaimmat kemialliset torjunta-aineet kirvoja vastaan sisältävät aineita, jotka vaikuttavat kirvojen hermostoon tai kasvuhormonijärjestelmään estäen niiden lisääntymisen tai aiheuttaen niille suoran kuoleman. Tässä on joitakin yleisimmin käytettyjä kemiallisia ainesosia ja niiden ominaisuuksia:

Pyretroidit

Pyretroidit ovat synteettisiä kemikaaleja, jotka jäljittelevät luonnollisten pyretriinien vaikutusta, joita löytyy tietyistä krysanteemilajeista. Ne ovat nopeavaikutteisia ja tehokkaita eri hyönteislajeja vastaan.

• Teho: Erittäin tehokas kirvojen torjunnassa
• Käyttö: Soveltuu sekä sisä- että ulkotiloihin
• Haitat: Voi olla haitallista muille hyönteisille, kuten mehiläisille, sekä lemmikkieläimille ja ihmisille suurina annoksina

Neonikotinoidit

Neonikotinoidit vaikuttavat kirvojen hermojärjestelmään, johtaen niiden halvaantumiseen ja kuolemaan. Tämä kemikaaliryhmä on systeeminen, mikä tarkoittaa, että se siirtyy kasvien osista toisiin.

• Teho: Erittäin tehokas, myös suuressa kirvapopulaatiossa
• Käyttö: Voidaan käyttää sekä suihkeina että maaperään imeytettynä
• Haitat: Voi vaikuttaa negatiivisesti pölyttäjiin ja muita ympäristöhuolia on raportoitu

Organofosfaatit

Organofosfaatit vaikuttavat estämällä kirvojen hermostotoimintaa. Näitä torjunta-aineita käytetään laajalti eri hyönteisten, mukaan lukien kirvojen, torjumiseen.

• Teho: Tehokkaita, mutta niiden käyttöä on vähennetty niiden myrkyllisyyden vuoksi
• Käyttö: Soveltuvat pääasiassa ulkokäyttöön ja teollisiin sovelluksiin
• Haitat: Voivat olla erittäin myrkyllisiä ihmisille ja eläimille

Saippualiuokset ja öljysumutteet

Vaikka nämä eivät ole varsinaisia kemiallisia torjunta-aineita, saippualiuokset ja öljysumutteet sisältävät kemikaaleja, jotka tukahduttavat kirvoja.

• Teho: Vähemmän tehokas kuin synteettiset kemikaalit, mutta hyvä vaihtoehto ympäristöystävällisempään torjuntaan
• Käyttö: Soveltuu hyvin pienille alueille ja kotipuutarhoihin
• Haitat: Vähäiset, mutta toistuva käyttö voi olla tarpeen

On tärkeää huomioida, että kemiallisten torjunta-aineiden käyttöön liittyy riskejä ympäristölle, ihmisille ja muille eläimille. Siksi on suositeltavaa käyttää näitä aineita harkiten ja noudattaa aina käyttöohjeita huolellisesti. Myös integroitu torjuntastrategia (IPM), joka yhdistää biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia menetelmiä, voi olla tehokas lähestymistapa kirvojen torjunnassa.

Torjuntakeinojen valinta ja käyttö vaatii huolellista harkintaa, jotta vältetään vahingot muille hyville hyönteisille ja ympäristölle. Seuraavassa on muutamia keskeisiä periaatteita, joita kannattaa noudattaa:

1. Ymmärrä torjuttava kohde

Ensinnäkin kannattaa perehtyä torjuttavaan hyönteiseen tai ongelmaan tarkasti. Selvitä, mikä laji on kyseessä, mikä sen elinkaari on ja mitkä olosuhteet suosisivat sen leviämistä. Tämä auttaa valitsemaan kohdennettuja ja tehokkaita torjuntakeinoja.

2. Hyödynnä biologisia torjuntakeinoja

Yksi ympäristöystävällinen tapa on käyttää biologisia torjuntakeinoja, kuten luonnollisia vihollisia, joita ovat esimerkiksi tietyt petohyönteiset tai loiset. Nämä luonnolliset viholliset voivat pitää tuholaispopulaatiot kurissa ilman haittaa muille eliölajeille.

3. Valitse tarkasti torjunta-aineet

Jos kemiallisia torjunta-aineita käytetään, valitse sellaisia, jotka ovat erityisesti kohdennettuja torjuttavalle lajille ja minimoi annostus. Vältä laajavaikutteisia aineita, jotka voivat tuhota myös hyödyllisiä hyönteisiä.

4. Ajoita oikein

Torjuntatoimenpiteiden ajoittaminen on kriittistä. Torjunta-aineet kannattaa levittää ajankohtina, jolloin hyödylliset hyönteiset ovat vähiten aktiivisia, esimerkiksi aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Tämä vähentää riskiä, että ne altistuvat torjunta-aineille.

5. Käsittele paikallisesti

Paikallinen käsittely eli spot treatment vähentää torjunta-aineiden leviämistä laajemmalle alueelle, mikä minimoi haittoja muille eliöille. Käytä torjunta-aineita vain siellä, missä ne ovat ehdottomasti tarpeen.

6. Käytä integroitua torjuntaa (IPM)

Integroidun torjunnan menetelmä (IPM, Integrated Pest Management) yhdistää eri torjuntakeinoja ja vähentää riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista. IPM käyttää mekanisia, biologisia ja kemiallisia torjuntamenetelmiä yhdessä, jolloin ympäristökuorma vähenee.

7. Seuraa ja arvioi

Torjuntatoimien vaikutuksia on tärkeä seurata jatkuvasti. Tarkkaile tuholaispopulaatioiden kehitystä ja myös sitä, miten torjunta on vaikuttanut muihin hyönteisiin ja ympäristöön. Tarvittaessa tee muutoksia menetelmiin ja annostukseen.

Noudattamalla näitä periaatteita voit varmistaa, että torjuntakeinot hyödyttävät sinua ilman, että ne aiheuttavat vahinkoa muille hyönteisille tai ympäristölle.

Palvelusta kirvojen torjunta saa kotitalousvähennystä. Kirvojen torjunta on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 kirvojen torjunnan kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi