Kaukolämmön vaihto maalämpöön

Katso hintasivu: Kaukolämmön vaihto maalämpöön hinta

Maalämpöön siirtymistä kannattaa harkita useista syistä:

• Kustannussäästöt: Vaikka maalämmön alkuinvestointi voi olla korkea, sen käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat verrattuna kaukolämpöön. Ylläpitokustannukset ovat myös usein pienemmät.
• Energiaomavaraisuus: Maalämpö tekee kiinteistön energiantuotannosta omavaraisempaa, jolloin ei tarvitse olla riippuvainen ulkopuolisten toimijoiden hinnoista ja toimitusvarmuudesta.
• Ympäristöystävällisyys: Maalämpö on ekologinen energiaratkaisu, joka hyödyntää maaperän lämpöä. Se vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.
• Vakaat energiakustannukset: Kun kaukolämpöön liittyvät hinnankorotukset voivat olla arvaamattomia, maalämmön kustannukset pysyvät tasaisempina ja helpommin ennustettavina.
• Arvon nousu: Kiinteistö, jossa on ympäristöystävällinen ja edullinen lämmitysmuoto, voi olla houkuttelevampi ostajille ja nostaa asunnon arvoa.
• Monipuolisuus: Maalämpöpumppujärjestelmät voivat tuottaa sekä lämmitystä että viilennystä, mikä parantaa asumismukavuutta ympäri vuoden.

Kokonaisuudessaan maalämpö tarjoaa pitkäaikaisia säästöjä, parantaa omavaraisuutta ja lisää ympäristöystävällisyyttä.

Kaukolämpö ja maalämpö ovat molemmat eri lämmitysjärjestelmiä, joilla on omat erityispiirteensä, etunsa ja haittansa. Tässä katsaus molempiin järjestelmiin:

Kaukolämpö

Kaukolämpö on keskitetty lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan yhdessä tai useammassa isossa laitoksessa, kuten voimalaitoksessa tai lämpökeskuksessa, ja jaetaan siitä lämpöverkoston kautta moniin talouksiin ja rakennuksiin.

• Tuotantotapa: Lämpö tuotetaan usein polttamalla fossiilisia polttoaineita, jätteitä tai biomassaa, ja se voi myös olla ydinvoimalla tuotettua. Uudemmat laitokset voivat hyödyntää lämpöpumppuja, aurinkolämpöä ja geotermistä energiaa.
• Jakelu: Lämpö siirretään eristettyjä putkia pitkin kuumana vetenä tai höyrynä rakennuksiin, joissa se käytetään lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen.
• Energiatehokkuus: Kaukolämpö on energiatehokasta, koska se hyödyntää usein jäte- tai yhteistuotantolämpöä, joka muuten menisi hukkaan.
• Ylläpito ja kustannukset: Käyttäjän näkökulmasta kaukolämpö on yleensä huoltovapaa ja ennakoitavissa oleva kustannus, sillä huoltovastuuta kantaa lämmön tuottaja ja jakelija.
• Ympäristövaikutukset: Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat käytetystä energianlähteestä. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä kaukolämpö on ympäristöystävällisempää kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö.

Maalämpö

Maalämpöjärjestelmä, eli geoterminen lämmitys, käyttää maahan varastoitunutta lämpöenergiaa. Se on hajautettu järjestelmä, jossa jokaisella rakennuksella on oma lämpöpumppu ja lämmönkeruujärjestelmä.

• Tuotantotapa: Maalämpöjärjestelmä hyödyntää maan sisällä olevan tasaisen lämpötilan. Lämpöpumpun avulla lämpöä siirretään maaperästä, vesistöstä tai kallioon poratuista rei'istä rakennuksen lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen.
• Asennus: Maalämpöjärjestelmän asentaminen vaatii poraus- tai kaivuutyötä lämmönkeruujärjestelmän asentamiseksi. Tämä tekee asennuksesta usein alkuinvestointina kalliimman kuin kaukolämmön.
• Energiatehokkuus: Maalämpö on erittäin energiatehokas ja ympäristöystävällinen lämmitystapa, sillä se hyödyntää uusiutuvaa energiaa maaperästä ja kuluttaa vain vähän sähköä (lämpöpumpun käyttö).
• Ylläpito ja kustannukset: Maalämpöjärjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa, mutta käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat alhaiset, sillä suuri osa energiasta tulee ilmaiseksi maan sisältä. Alkuperäinen investointi maksaa itsensä takaisin ajan myötä.
• Ympäristövaikutukset: Maalämpö on ympäristöystävällinen vaihtoehto, koska se vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaukolämpö ja maalämpö eroavat merkittävästi toisistaan lämmön tuotannon, jakelun, energiatehokkuuden, ylläpidon ja ympäristövaikutusten osalta. Valinnassa kannattaa ottaa huomioon omat tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä taloudelliset ja ekologiset näkökulmat.

Maalämpöjärjestelmän asentaminen on monivaiheinen prosessi, joka koostuu useista tarkoin suunnitelluista ja suoritetuista vaiheista. Yleisesti ottaen asennuksen kesto voi vaihdella projektin laajuuden, kiinteistön koon ja maaperän ominaisuuksien mukaan, mutta tavallisesti asennus kestää noin 1-3 viikkoa.

1. Tarvekartoitus ja suunnittelu

Ensimmäinen vaihe on tarvekartoitus ja suunnittelu. Tässä vaiheessa arvioidaan kiinteistön lämmitystarpeet, energiatehokkuustavoitteet sekä tehdään alustavia laskelmia maaperästä ja sen sopivuudesta maalämpöjärjestelmälle. Lisäksi suunnitellaan järjestelmän tekniset yksityiskohdat ja kaivon paikan.

2. Luvat ja ilmoitukset

Ennen varsinaisten töiden aloittamista täytyy hoitaa tarvittavat luvat ja tehdä viranomaisilmoitukset, jotka voivat sisältää ympäristölupia, rakennuslupia ja mahdollisesti naapureiden kuulemisen.

3. Porakaivon poraus

Maaperän lämpöä keräävän porakaivon poraus on seuraava vaihe. Tämä suoritetaan erikoisporakalustolla ja porauksen syvyys voi vaihdella 100-200 metriin kiinteistön tarpeiden mukaan. Tämä vaihe kestää tavallisesti 1-3 päivää maaperän olosuhteista riippuen.

4. Keruupiirien asennus

Porauksen jälkeen asennetaan keruupiiri, joka koostuu putkistoista, joissa virtaa lämmönsiirtoaine. Keruupiirit asennetaan porakaivoon ja yhdistetään kiinteistön sisällä olevaan maalämpöpumppuun. Tämä vaihe vie tavallisesti muutaman päivän riippuen asennusolosuhteista.

5. Maalämpöpumpun asennus

Maalämpöpumppu asennetaan sisätiloihin, yleensä tekniseen tilaan tai kellariin. Tähän kuuluu pumpun liittäminen keruupiiriin sekä kiinteistön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Samaan yhteyteen asennetaan tarvittavat ohjaus- ja säätölaitteet. Tämä vaihe kestää yleensä 2–3 päivää.

6. Käyttöönotto ja testaus

Kun kaikki osat on asennettu, maalämpöjärjestelmä otetaan käyttöön ja testataan. Tämä vaihe varmistaa, että järjestelmä toimii oikein ja saavuttaa suunnitellut tehokkuudet. Testaus- ja käyttöönottovaihe kestää yleensä pari päivää.

7. Käytönopastus

Viimeisenä vaiheena asennuksen loppuvaiheessa käyttäjälle annetaan opastusta järjestelmän käytöstä, huoltotoimenpiteistä ja optimoinnista. Käytönopastuksen kesto vaihtelee muutamasta tunnista yhteen päivään.

Kokonaisuudessaan, maalämpöjärjestelmän asennuksen kesto on tyypillisesti noin 1–3 viikkoa, mutta aikatauluun voivat vaikuttaa projektiin liittyvät erityispiirteet ja mahdolliset viivästykset lupaprosesseissa tai maaperän olosuhteissa.

Maalämmön käyttöönotto voi tuoda merkittäviä säästöjä verrattuna kaukolämpöön, mutta säästöjen suuruus riippuu monista tekijöistä. Tässä muutamia keskeisiä seikkoja, jotka vaikuttavat säästöjen määrään:

1. Energiankulutus

Maalämpöjärjestelmän tuottama hyötysuhde on korkea, yleensä 3-5 kertainen eli yhdellä sähköenergiayksiköllä voidaan tuottaa 3-5 yksikköä lämpöenergiaa. Tämä tarkoittaa, että energian kulutuksessa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, kun verrataan sitä kaukolämmön tarjoamaan hyötyyn.

2. Sähkön hinnan vaikutus

Koska maalämpöpumppu käyttää sähköä lämmön tuottamiseen, sähkön hinta vaikuttaa suoraan säästöjen suuruuteen. Mikäli sähkön hinta on alhainen, säästöt voivat olla huomattavasti suurempia. Toisaalta korkeampi sähkön hinta voi syödä osan säästöistä.

3. Kaukolämmön hinta

Kaukolämmön hinta koostuu perusmaksusta ja kulutusmaksusta ja se voi vaihdella paljon riippuen paikkakunnasta. Jos kaukolämmön hinta on korkea, maalämmön tuoma hintaetu korostuu.

4. Kiinteistön koko ja energiatarve

Suuremmat kiinteistöt, joilla on suurempi energiatarve, voivat saavuttaa suhteellisesti suurempia säästöjä maalämpöön siirtymällä. Pienemmissä kohteissa säästöt ovat myös pienempiä.

5. Investointikustannukset

Maalämpöjärjestelmän asennus vaatii usein suuren alkuinvestoinnin. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa tontin koko ja kaivon syvyys. Säästöjä on hyvä tarkastella pitkällä aikavälillä, sillä tällöin investointi on todennäköisimmin kannattava.

6. Ylläpitokustannukset

Maalämpöjärjestelmien ylläpitokustannukset ovat yleensä alhaisemmat verrattuna kaukolämpöön, mikä tuo lisäsäästöjä käyttöiän aikana. Järjestelmä on myös usein pitkäikäinen ja sen käyttöikä on yleensä 20-30 vuotta.

Yhteenveto

Maalämpöön siirtyminen voi tuoda merkittäviä säästöjä pitkän aikavälin tarkastelussa, mutta säästöjen suuruus riippuu useista tekijöistä kuten kiinteistön energiankulutuksesta, sähkön ja kaukolämmön hinnoista, sekä tarvittavista investoinneista. Ennen päätöstä on suositeltavaa tehdä perusteellinen kannattavuuslaskelma, jossa huomioidaan kaikki relevantit kustannukset ja säästöpotentiaalit.

Maalämpöjärjestelmän asentaminen kaukolämmityksen tilalle vaatii useita lupia ja hyväksyntöjä, jotka vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain. Yleisesti ottaen nämä luvat ja hyväksynnät voivat sisältää seuraavat vaiheet:

Rakennuslupa tai toimenpidelupa

Monilla paikkakunnilla maalämpöjärjestelmän asentaminen edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Lupa haetaan paikallisesta rakennusvalvontaviranomaiselta, ja hakemukseen on sisällytettävä tarvittavat suunnitelmat ja karttaliitteet.

Naapureiden kuuleminen

Lupaprosessin yhteydessä voi olla tarpeen kuulla naapureita, erityisesti jos lämpökaivon poraaminen liittyy kerrostaloihin tai muihin tiheästi asutuihin alueisiin. Rakennusvalvontaviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita kuulemismenettelystä.

Pohjavesialueiden huomioiminen

Jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella, maalämpöjärjestelmän asentaminen vaatii erityisiä tarkasteluja sekä mahdollisesti lisäselvityksiä ja -lupia. Alueellinen ympäristöviranomainen voi antaa lisätietoja ja ohjeita näissä tapauksissa.

Taloyhtiön lupa

Kerrostalojen ja rivitalojen tapauksessa tarvitaan taloyhtiön hallituksen ja usein myös yhtiökokouksen hyväksyntä ennen maalämpöjärjestelmän asentamista. Yhtiökokouksessa päätetään hankkeen rahoituksesta ja aikataulusta.

Mahdolliset muut lupa- ja ilmoitusvelvollisuudet

Joillakin paikkakunnilla saattaa olla erityisiä lupa- tai ilmoitusvelvollisuuksia, kuten energiatodistukseen liittyviä ilmoituksia tai ympäristönsuojelumääräyksiä, jotka tulee huomioida.

Aikataulut ja prosessin kesto

Lupaprosessin kesto voi vaihdella huomattavasti riippuen paikkakunnasta ja hankkeen laajuudesta. Hakemukset kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen suunniteltua toteutusajankohtaa. Myös viranomaisten käsittelyajat kannattaa ottaa huomioon projektin aikataulua laadittaessa.

Kaikkien lupien ja hyväksyntöjen varmistaminen ennakkoon on tärkeää, jotta hanke etenee sujuvasti ilman odottamattomia viivästyksiä tai ylimääräisiä kustannuksia. Asennusprosessissa on suositeltavaa käyttää asiantuntija-apua, joka voi helpottaa lupaprosessin sujuvaa etenemistä ja varmistaa, että kaikki vaatimukset täytetään asianmukaisesti.

Palvelusta kaukolämmön vaihto maalämpöön saa kotitalousvähennystä. Kaukolämmön vaihto maalämpöön on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 kaukolämmön vaihto maalämpöön kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi