Maalämmön asennus

Katso hintasivu: Maalämmön asennus hinta

Maalämpö on uusiutuva energiamuoto, joka hyödyntää maaperään tai vesistöön varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Se on energiatehokas ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää rakennuksia ja tuottaa käyttöveden lämpöenergiaa.

Maalämmön toiminta perustuu lämpöpumpputeknologiaan. Prosessi etenee seuraavasti:

1. Lämmönkeruu: Maahan tai vesistöön sijoitetaan neste- tai propyleeniglykoli-menetelmällä toimiva keruuputkisto, jota pitkin lämpöenergiaa kerätään.
2. Lämmön siirto: Keruuputkistossa kiertävä neste kulkee lämpöpumpun lämmönvaihtimen läpi, jossa se luovuttaa keräämänsä lämmön lämpöpumpun kylmäaineelle.
3. Kompressio: Lämpöpumpun kompressori puristaa kylmäaineen korkeaan paineeseen, jolloin kylmäaineen lämpötila nousee merkittävästi.
4. Lämmön siirto rakennukseen: Korkean lämpötilan saavuttanut kylmäaine luovuttaa lämpöenergian rakennuksen lämmitysjärjestelmään, joka voi olla esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys tai patterit.
5. Kiertokulun jatkuminen: Kylmäaine kiertää takaisin lämpöpumpun höyrystimeen, jossa se laajenee ja palaa alhaisempaan lämpötilaan, valmis aloittamaan uuden kierroksen keruuputkiston lämmön kanssa.

Maalämpöjärjestelmät ovat pitkäikäisiä, ja niiden huoltokustannukset ovat usein alhaiset. Investointi maalämpöön voi tuoda merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksiin pitkällä aikavälillä ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Maalämpöpumppuja on saatavilla erilaisia tyyppejä, jotka voidaan jakaa pääosin kolmeen kategoriaan: kaivolämmönlähde, pintamaalämmönlähde ja vesistömaalämmönlähde. Valinta riippuu usein kiinteistön sijainnista, tarpeista sekä maaperän ja tilan ominaisuuksista. Tässä tarkastellaan näitä vaihtoehtoja tarkemmin:

1. Kaivolämmönlähteinen maalämpöpumppu

Kaivolämmönlähteinen maalämpöpumppu, eli porakaivolämmitys, käyttää hyväkseen maaperän syvemmissä kerroksissa olevaa vakaan lämpötilan omaavaa maaperäenergiaa. Tässä ratkaisussa porataan syvä, noin 100-200 metrin syvyinen reikä, josta kerätään lämpöenergiaa.

• Kun tontilla on riittävästi tilaa ja maan peruskallio on kohtuullisessa syvyydessä
• Kohteisiin, joissa tarvitaan runsaasti lämpöenergiaa, kuten suuret omakotitalot tai pienet kerrostalot
• Kun halutaan hyödyntää vakaan lämpötilan tarjoama energiatehokkuus

2. Pintamaalämmönlähteinen maalämpöpumppu

Pintamaalämmönlähteinen pumppu kerää lämpöä maan pinnan läheltä, noin 1–2 metrin syvyydestä, vaakatasossa asennetuista keruuputkista. Tätä kutsutaan myös vaakaputkistoksi tai maaliuospumppuksi.

• Kun tontilla on tilaa vaakaputkiston asentamiseen (yleensä noin 400–600 m² vapaata maata)
• Pienempiin koteihin tai rakennuksiin, joissa lämmitystarve on keskikokoinen
• Kun porakaivon poraaminen ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää

3. Vesistömaalämmönlähteinen maalämpöpumppu

Vesistömaalämpöpumppu toimii hyödyntämällä läheisessä vesistössä, kuten järvessä, meressä tai joessa, olevaa lämpöenergiaa. Maalämpöputkisto asennetaan vesistöön, josta se kerää energiaa.

• Kiinteistöille, jotka sijaitsevat lähellä sopivaa vesistöä
• Kun halutaan kustannustehokas vaihtoehto, koska porauskustannuksia ei ole
• Erityisesti loma-asunnoille tai vapaa-ajan kiinteistöille

Parhaan maalämpöpumpun valinta omaan tarpeeseen

Ennen päätöksen tekemistä on tärkeää arvioida seuraavat tekijät:

• Kiinteistön koko ja lämmitystarve: Suuremmat kiinteistöt vaativat enemmän lämpöenergiaa, jolloin kaivolämmönlähde voi olla paras vaihtoehto.
• Tontin ja ympäristön erityispiirteet: Jos tontilla on riittävästi tilaa, pintamaalämmönlähde voi olla hyvä, kustannustehokas vaihtoehto. Vesistön läheisyys mahdollistaa vesistömaalämmön hyödyntämisen.
• Budjetti: Porakaivo on yleensä kalliimpi aloituskustannuksiltaan, mutta pitkäaikaisessa käytössä vakaa lämpötila voi tuoda säästöjä. Pintamaalämpö ja vesistömaalämpö voivat olla edullisempia vaihtoehtoja asennuskustannuksiltaan.
• Ympäristön määräykset ja lupa-asiat: Tarkista paikalliset määräykset ja lupavaatimukset ennen projektin aloittamista.

Konsultointi alan ammattilaisen kanssa voi myös auttaa löytämään parhaan ratkaisun juuri sinun kiinteistöllesi ja varmistamaan optimaalisen toimivuuden ja energiatehokkuuden.

Maalämpöpumpun asennuksen vaatimien tilojen koko riippuu useista tekijöistä, kuten kiinteistön koosta, käytettävän järjestelmän tyypistä ja suunnitteluparametreista. Yleisesti ottaen asennus koostuu kolmesta pääosasta: lämpöpumppu, keruupiiri ja lämminvesivaraaja.

Lämpöpumpun koko ja sijoitus

Itse lämpöpumppu on yleensä kompakti ja vie lattiatilaa noin 0,5–1 neliömetriä. Korkeussuunnassa tilaa tarvitaan noin 1,5–2 metriä. Sopiva sijoituspaikka voi olla esimerkiksi tekninen tila, varasto tai pannuhuone, jossa on riittävästi tilaa sekä pääsy tarvittaviin sähkö- ja vesiliitoksiin.

Keruupiiri

Keruupiiri, eli maan alle asennettava putkisto, vaatii tilaa ulkona kiinteistön ympärillä. Tämä voi tarkoittaa joko vaakasuoraa keruupiiriä, joka asennetaan noin 1–2 metrin syvyyteen ja vie laajuudessaan useita satoja neliömetrejä maata, tai pystysuoraa keruupiiriä (energiakaivoa), joka porataan syvälle, yleensä 100–200 metrin syvyyteen, vieen paljon vähemmän vaakasuuntaista tilaa.

Lämminvesivaraaja

Maalämpöpumpun yhteydessä käytettävä lämminvesivaraaja tarvitsee myös oman tilansa. Pientaloissa varaajan tilantarve on tyypillisesti noin 1 neliömetri. Sen tilavuus määräytyy vedenkulutuksen mukaan, mutta yleisesti varaajille tarvitaan samanlainen tila kuin muidenkin kodin käyttövesivaraajien kohdalla.

Sähkö- ja putkiliitokset

Tilavaatimusten lisäksi teknisessä tilassa tulee olla tilaa tarvittaville sähkö- ja putkiliitoksille sekä mahdolliselle ohjausyksikölle. Tämä voi tarkoittaa muutamia lisäneliöitä laitteen ympärillä, jotta huoltotoimenpiteet ja säädöt voidaan suorittaa vaivattomasti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maalämpöpumpun asennus vaatii jonkin verran tilaa sekä sisällä että ulkona, mutta oikealla suunnittelulla ja tilan hyödyntämisellä tarpeet voidaan yleensä sopeuttaa kiinteistön olemassa oleviin rakenteisiin ja tiloihin. Alustava tila-arvio on välttämätön, jotta kokonaisuudesta saadaan toimiva ja tehokas.

Maalämmön asennusta varten kiinteistössä tulee tehdä useita esivalmisteluja, jotka varmistavat asennuksen sujuvuuden ja lopputuloksen laadukkuuden. Esivalmistelut voidaan jakaa suunnitteluun, lupien hankintaan, teknisiin valmisteluihin sekä käytännön toimiin. Seuraavassa on kattava luettelo tarvittavista esivalmisteluista ennen maalämmön asennusta:

1. Suunnittelu ja tarvekartoitus

Ensimmäinen vaihe on kiinteistön tarpeiden kartoitus ja tarkka suunnittelu. Tämä vaihe sisältää seuraavat toimenpiteet:

• Energian tarveanalyysi: Kiinteistön energiantarpeen arviointi, johon sisältyy nykyisen lämmitysratkaisun tarkastelu ja energiankulutuksen selvitys.
• Kustannuslaskelma ja budjetointi: Mahdollisten kustannusten arviointi ja budjetin laadinta.
• Järjestelmän mitoitus: Mitoituksen varmistaminen, jotta maalämpöpumppu on sopiva kiinteistön energian tarpeisiin.

2. Lupien ja viranomaisasioiden hoito

Maalämpöjärjestelmän asentaminen vaatii usein erilaisia lupia ja ilmoituksia, kuten:

• Luvat: Maalämpökaivon poraamiseen tarvittavat luvat paikalliselta ympäristöviranomaiselta.
• Ilmoitukset: Poraustöistä ilmoittaminen naapureille ja mahdollisesti muille asianomaisille tahoille.
• Muista viranomaisvaatimuksista huolehtiminen: Esimerkiksi rakennusvalvonnan vaatimat tarkistustodistukset.

3. Teknisten valmistelujen tekeminen

Kiinteistössä tulee tehdä teknisiä valmisteluja ennen kuin maalämpöjärjestelmän asennus voi alkaa:

• Lämmöntuottojärjestelmän tarkistus: Nykyisen lämmitysjärjestelmän kunnon tarkistaminen ja mahdolliset muutokset tai parannukset.
• Sähköjärjestelmän tarkistus: Varmista, että kiinteistön sähköjärjestelmä on riittävä maalämpöpumpun tarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa sähköpääkeskuksen päivitystä tai lisäpistorasioiden asentamista.
• Putkistojen tarkistus: Varmista, että kiinteistön olemassa olevat lämmitys- ja vesijohtoputkistot ovat yhteensopivat uuden järjestelmän kanssa.

4. Käytännön toimet kiinteistön alueella

Käytännön valmistelut ulottuvat itse kiinteistön alueelle ja sisältävät folgende:

• Alueen raivaus: Porauspaikan valmistelu, mikä tarkoittaa alueen raivaamista mahdollisista esteistä, kuten puista tai rakennusjätteistä.
• Porauskaluston pääsy varmistaminen: Varmistetaan, että porauskalusto pääsee esteettömästi porauspaikalle.
• Porauspaikan merkintä: Porauspaikan tarkka merkintä ja varmistus, ettei alueella ole maanalaisia kaapeleita tai putkia.

Noudattamalla näitä esivalmisteluvaiheita voidaan varmistaa, että maalämmön asennus sujuu tehokkaasti ja ilman ylimääräisiä viivästyksiä tai ongelmia.

Maalämmön asennusprosessi voidaan jakaa useampaan vaiheeseen, ja sen kesto voi vaihdella riippuen kohteen ja asennuksen laajuudesta, mutta tyypillisesti asennus vie noin 1-2 viikkoa. Seuraavassa esitellään maalämmön asennusprosessin päävaiheet:

1. Esiselvitys ja suunnittelu

Tässä vaiheessa kartoitetaan kohteen energiantarve, maaperän soveltuvuus ja tarvittavat luvat. Suunnitteluun kuuluu myös mitoituksen tekeminen ja sopivan maalämpöpumpun sekä lämmönkeruupiirin valinta.

2. Lupakäsittely

Maalämpöjärjestelmän asentaminen edellyttää yleensä viranomaislupia, kuten toimenpidelupaa. Tämä vaihe voi viedä muutamasta viikosta useampaan kuukauteen riippuen paikallisesta lupa- ja valvontakäytännöistä.

3. Poraustyöt

Kun luvat on saatu, seuraavaksi porataan lämpökaivo tai kaivot. Yleensä poraustyöt kestävät muutaman päivän, mutta tämä vaihe voi kestää pidempään, jos maaolosuhteet ovat haastavat.

4. Keruupiirin asennus

Porausreikään asennetaan lämmönkeruuputkisto. Putkisto täytetään yleensä lämmönsiirtoaineella, kuten etanolilla tai glykolilla. Myös vaakakeruupiirin asennus maan alle voi olla vaihtoehto tässä vaiheessa, jos maaperä sen sallii.

5. Maalämpöpumpun asennus

Tässä vaiheessa asennetaan varsinainen maalämpöpumppu tekniseen tilaan. Lisäksi tehdään tarvittavat liitännät lämmönjakoverkostoon ja sähköverkkoon. Tämä vaihe kestää yleensä päivän pari.

6. Kytkennät ja käyttöönotto

Maalämpöpumppu kytketään järjestelmän kaikkiin osiin, säädetään ja testataan toimivaksi. Tämä vaihe sisältää myös koko järjestelmän paineistuksen ja ilmanpoiston.

7. Käyttöönottotarkastus ja opastus

Lopuksi suoritetaan käyttöönottotarkastus, jossa varmistetaan, että järjestelmä toimii asianmukaisesti ja turvallisesti. Asiakkaalle annetaan opastus maalämpöjärjestelmän käytössä ja huollossa.

Asennusprosessiin saattaa kuulua myös järjestelmän seurantaa ja mahdollisten säätöjen tekemistä käyttöönoton jälkeen. Kokonaisuudessaan maalämmön asennusprosessi tarjoaa pitkäaikaisen ja ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun.

Maalämmön hyödyt

Maalämpöjärjestelmä tarjoaa useita etuja verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin, kuten öljy-, sähkö- tai kaukolämpöön. Alla on listattuna keskeisimmät hyödyt:

• Kustannustehokkuus pitkällä tähtäimellä: Vaikka maalämmön alkuinvestointi voi olla korkea, käyttökustannukset ovat yleensä alhaiset. Tämä johtuu siitä, että maalämpö hyödyntää ympäristön lämpöenergiaa, joka on käytännössä ilmaista.
• Ympäristöystävällisyys: Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, ja sen hiilijalanjälki on pieni verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Se auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
• Energiariippumattomuus: Maalämmön käyttö vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja energian hintavaihteluista, mikä lisää talouden vakautta.
• Vähäinen huollon tarve: Maalämpöjärjestelmät ovat yleensä pitkäikäisiä ja vaativat vain vähän huoltoa verrattuna esimerkiksi öljylämmitykseen.
• Käyttömukavuus: Maalämpöjärjestelmät tarjoavat tasaista ja miellyttävää lämpöä ympäri vuoden. Ne voivat myös jäähdyttää kesäisin.

Maalämmön haitat

Vaikka maalämpöjärjestelmällä on monia etuja, on myös joitakin mahdollisia haittoja ja rajoituksia, jotka on syytä ottaa huomioon:

• Korkeat alkuinvestoinnit: Maalämpöjärjestelmän hankinta- ja asennuskustannukset voivat olla huomattavasti korkeammat kuin perinteisten lämmitysjärjestelmien, mikä voi olla esteenä joillekin kotitalouksille.
• Maaperän ominaisuudet: Maalämmön hyödyntäminen riippuu maaperän ja kallion ominaisuuksista. Esimerkiksi kaivojen poraaminen voi olla vaikeaa tai kallista tietyissä maaperäolosuhteissa.
• Aikaa vievä asennus: Maalämpöjärjestelmän asentaminen voi kestää huomattavasti kauemmin kuin muiden lämmitysjärjestelmien asennus, koska se vaatii syvien lämpökaivojen poraamista tai laajan vaakalämmönkeräimen asentamista.
• Sähkön tarve: Vaikka maalämpö itsessään on energiatehokasta, se vaatii sähköä toimiakseen. Sähkön hintojen nousu voi vaikuttaa käyttökustannuksiin.

Kokonaisuutena maalämpö on erinomainen ratkaisu monille kotitalouksille, jotka etsivät pitkäjänteistä ja ympäristöystävällistä lämmitysratkaisua. On kuitenkin tärkeää arvioida huolellisesti asennuskustannukset ja maaperän ominaisuudet ennen päätöksentekoa.

Palvelusta maalämmön asennus saa kotitalousvähennystä. Maalämmön asennus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämmön asennuksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi