Maalämpö järvestä

Katso hintasivu: Maalämpö järvestä hinta

Järvestä saatava maalämpö on lämpöpumpputekniikka, jossa hyödynnetään järven pohjaan asennettua keruupiiriä. Tämä piiri kerää lämpöä veden alla olevan lämmönvaihtimen avulla.

Toimintaperiaate:

1. Keruupiirin asennus: Järven pohjaan asennetaan keruupiiri, joka on yleensä muoviputkisto. Putkiston sisällä kiertää lämmönkeruunestettä, useimmiten vesi-glykoli-seosta.
2. Lämmön kerääminen: Veden lämpötila pohjassa pysyy suhteellisen stabiilina vuoden ympäri, joten putkisto kerää tehokkaasti lämpöä vedestä.
3. Lämmön siirto: Keruupiirin neste siirtää kerätyn lämmön lämpöpumppuun, joka sijaitsee kiinteistössä.
4. Lämmön käyttö: Lämpöpumppu tiivistää ja siirtää lämpöä kiinteistön lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään.
5. Kierto jatkuu: Jäähdytetty neste palaa takaisin keruupiiriin järven pohjalle, missä se lämpenee uudelleen, ja prosessi toistuu.

Tämä järjestelmä mahdollistaa ympäristöystävällisen ja pitkäkestoisen lämmitysratkaisun, joka vähentää energiakustannuksia ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Tämäntyyppinen maalämpö sopii erityisesti kiinteistöihin, joiden lähellä on järviä tai muita vesistöjä.

Järvestä saatavalla maalämmöllä on monia etuja ja haittoja, jotka on hyvä ottaa huomioon ennen lämmitysjärjestelmän valintaa. Seuraavassa esittelen näitä seikkoja tarkemmin.

Edut

• Energiatehokkuus: Järvestä saatava maalämpö hyödyntää järviveden tasaisen lämpötilan, mikä tekee siitä erittäin energiatehokkaan lämmitysmuodon. Se vähentää kodin lämmityskustannuksia merkittävästi verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin.
• Ympäristöystävällisyys: Koska maalämpöjärjestelmä käyttää uusiutuvaa energiaa, se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää kestävää kehitystä. Tämä on tärkeä etu ympäristön kannalta.
• Alhaiset käyttökustannukset: Käyttökustannukset ovat alhaiset, koska järjestelmä käyttää luonnosta saatavaa lämpöä ja vaatii vain vähän sähköä kierrättääkseen lämpöpumpun kautta.
• Vähäinen huoltotarve: Maalämpöjärjestelmät ovat yleensä huoltovapaita tai vaativat vain vähäistä huoltoa, mikä tekee niistä vaivattoman vaihtoehdon pitkällä aikavälillä.
• Hiljainen toiminta: Toisin kuin monet muut lämmitysjärjestelmät, järvestä saatava maalämpö on yleensä erittäin hiljainen, joten se ei aiheuta meluhaittoja asukkaille tai ympäristölle.

Haitat

• Korkeat alkuinvestoinnit: Järjestelmän asennuskustannukset voivat olla huomattavat, koska se vaatii erityisiä laitteistoja ja asennustyötä järven pohjaan. Tämä on usein suurin este järjestelmään investoimiselle.
• Sijaintiriippuvuus: Järvestä saatavan maalämmön hyödyntäminen ei ole mahdollista kaikille, sillä se edellyttää asunnon läheisyydessä olevan sopivan järven. Tämä rajoittaa potentiaalisten käyttäjien määrää.
• Vesistövaatimukset: Järvestä saatavan maalämmön hyödyntämiseksi järven tulee olla riittävän syvä ja kooltaan sopiva, jotta siitä voidaan kerätä tarvittava lämpöenergia ilman huomattavia lämpötilanvaihteluita.
• Ympäristöluvat: Luvituksen tai ympäristövaikutusten vuoksi saattaa olla tarpeen hankkia tarvittavat luvat ja mahdollisesti suorittaa ympäristövaikutusten arviointi, mikä voi hidastaa ja monimutkaistaa hanketta.
• Asennuksen monitahoisuus: Asennus on monimutkainen prosessi, joka vaatii erikoisosaamista ja kokeneita ammattilaisia. Tämä voi vaikuttaa asennusprosessin kestoon ja kustannuksiin.

Kun punnitsee näitä etuja ja haittoja, on tärkeää ottaa huomioon omat tarpeet, budjetti ja kiinteistön sijainti. Näin voi tehdä parhaan mahdollisen päätöksen järvestä saatavan maalämmön hyödyntämisestä.

Järvestä saatavalla maalämmöllä voidaan tuottaa merkittävä määrä energiaa, joka riittää hyvin lämmittämään asuintaloja ja muita rakennuksia. Järvilämpö on eräs maalämmön muoto, jossa lämpöenergia otetaan vesistöstä, kuten järvestä tai joesta, lämpöpumpun avulla. Tämä menetelmä on ympäristöystävällinen ja tarjoaa vakaan sekä uusiutuvan energianlähteen.

Energiantuotannon määrä

Energiantuotannon määrä riippuu monista tekijöistä, kuten järven koosta, syvyydestä, veden lämpötilasta ja rakennuksen lämpöenergian tarpeesta. Yleisesti ottaen järven pohjassa oleva vesi on kesäisin viileämpää ja talvisin lämpimämpää kuin pinta, mikä tekee siitä hyvän energian lähteen ympäri vuoden.

• Lämpötilagradientti: Järven syvimmissä osissa lämpötila pysyy melko tasaisena ja riittävän lämpimänä jopa talvella, mikä mahdollistaa jatkuvan energiantuotannon.
• Teho: Tyypillinen järvestä saatava maalämpöjärjestelmä voi tuottaa 30-100 W lämmitystehoa jokaista metriä kohti putkea järven pohjassa. Järjestelmän mitoitus tehdään yleensä tapauskohtaisesti.
• Energian hyödyntäminen: Yleensä yhden omakotitalon lämmittämiseen tarvitaan 10-20 kW:n tehoinen lämpöpumppu, mikä tarkoittaa, että tarkalla mitoittamisella ja oikeanlaisilla olosuhteilla, järvestä saatavaa lämpöä voidaan käyttää kattamaan koko talon lämmitystarve.

Hyödyt ja mahdollisuudet

Järvestä saatavalla maalämmöllä on monia etuja verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin:

1. Ympäristöystävällisyys: Tämä menetelmä hyödyntää uusiutuvaa energiaa vähentäen fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä.
2. Tasasähköistyminen: Järvilämmön tuottama energia on suhteellisen tasaista, eikä se ole riippuvainen sääoloista kuten aurinko- tai tuulivoima.
3. Taloudellisuus: Vaikka alkuinvestointi voi olla korkea, käyttökustannukset ovat alhaiset, ja järjestelmä maksaa itsensä takaisin usein alle 10 vuodessa energian säästöissä.

Järvestä saatava maalämpö voi siis olla erittäin tehokas ja kannattava tapa tuottaa tarvittava lämmitysenergia rakennukselle. Selkeiden laskelmien ja ammattilaisten neuvojen avulla voidaan varmistaa, että järjestelmä mitoitetaan oikein ja siitä saadaan paras mahdollinen hyöty.

Järvestä saatavan maalämmön asentaminen, joka on eräänlaista vesistöön perustuvaa lämpöpumppujärjestelmää, etenee vaiheittain ja vaatii tiettyjä valmisteluja sekä lupamenettelyjä. Asennusprosessin vaiheet ovat seuraavat:

Lupien hankinta

Ennen asennustöiden aloittamista on hankittava tarvittavat luvat paikallisilta ympäristöviranomaisilta ja mahdollisesti myös vesialueen omistajalta. Lupamenettelyt voivat vaihdella alueittain, joten on tärkeää selvittää paikalliset vaatimukset.

Esitutkimukset ja suunnittelu

Esitutkimukset sisältävät järven syvyyden, vesimassan liikkeen ja jäätymisen selvittämisen. Nämä tiedot ovat tärkeitä, jotta varmistetaan lämmönkeruujärjestelmän toimivuus ja tehokkuus. Suunnitteluvaiheessa määritetään myös keruupiirin mitoitus ja asentamisen tarkat paikat.

Keruuputkiston asennus

Järveen sijoitettavat keruuputkistot asennetaan yleensä seuraavassa järjestyksessä:

1. Putkiston valmistelu: Polyeteenistä valmistetut keruuputket yhdistetään toisiinsa ennen asennusta. Tämä tapahtuu yleensä maalla tai laiturilla.
2. Painot ja kiinnitykset: Putkisto varustetaan painoilla, jotka pitävät sen pohjassa. Painot voivat olla esimerkiksi hiekkasäkkejä tai betonipainoja.
3. Upotus ja ankkurointi: Putkisto lasketaan veteen ja hinataan oikealle paikalleen. Se ankkuroidaan pohjaan turvallisesti, jotta se pysyy halutussa asemassa.

Liitos lämmönjakoverkkoon

Järvestä tulevat keruuputkistot yhdistetään maanpäälliseen putkistoon, joka johtaa lämmön tekniseen tilaan. Tässä liitoskohdassa putkiston eristys ja suojaus ovat tärkeitä, jotta lämpöhäviöt minimoidaan.

Lämpöpumpun asennus

Lämpöpumppu asennetaan rakennuksen tekniseen tilaan, jossa se liitetään keruuputkistoon sekä rakennuksen lämmönjakoverkkoon. Tämä vaihe sisältää usein myös muun LVI-järjestelmän tarkistamista ja mahdollisia muutoksia.

Käyttöönottotarkastus ja säätäminen

Asennustöiden jälkeen suoritetaan käyttöönottotarkastus, joka varmistaa, että järjestelmä toimii oikein ja turvallisesti. Tämä vaihe sisältää järjestelmän säätämisen optimaaliseksi sekä mahdollisten ilmapatjojen poistamisen putkistosta.

Käytön opastus

Lopuksi asiakas opastetaan järjestelmän käytössä. Tämä sisältää perusohjeet lämpöpumpun käytöstä, huollosta ja vikojen tunnistamisesta. On tärkeää, että käyttäjä ymmärtää järjestelmän toiminnan ja osaa reagoida mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Järjestelmän pitkäaikainen toimivuus ja tehokkuus varmistetaan säännöllisillä huoltotoimenpiteillä ja valvonnalla. Järvestä saatava maalämpö on ekologinen ja kestävä ratkaisu, joka voi tuoda merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa.

Järvestä saatavan maalämmön asentaminen vaatii useita lupia ja tarkastusvaiheita riippuen hankkeen laajuudesta, sijainnista ja ympäristövaikutuksista. Tarkemmat vaatimukset voivat vaihdella paikallisten säännösten ja lainsäädännön mukaan, mutta yleensä tarvitaan ainakin seuraavia lupia ja selvityksiä:

Toimenpidelupa tai ympäristölupa

Tietyissä tapauksissa järvestä otettavan lämmön asentaminen voi edellyttää ympäristölupaa tai toimenpidelupaa. Paikallinen rakennusvalvontaviranomainen arvioi lupatarpeen tapauskohtaisesti. Tämä voi sisältää seuraavat asiat:

• Vaikutukset vesiekosysteemeihin
• Vaikutukset paikalliseen vesistöön ja sen käyttöön
• Naapureiden ja muiden sidosryhmien kuuleminen

Vesilain mukainen lupa

Mikäli työssä joudutaan tekemään merkittäviä muutoksia vesistöön, kuten laajoja ruoppauksia tai että imuputkien asennus voisi vaikuttaa veden laatuun tai virtaamiin, vesilain mukainen lupa voi olla tarpeen.

Rakennuslupa

Joissakin tapauksissa maalämpöjärjestelmän asennus voi vaatia rakennusluvan erityisesti, jos siihen liittyy esimerkiksi laajempia maanrakennustöitä tai siihen yhdistetään muita rakennushankkeita.

Kiinteistön omistajan lupa

Jos maalämpöjärjestelmää asennetaan kiinteistölle, joka ei ole oma, tulee hankkia kiinteistön omistajan lupa. Tämä pätee esimerkiksi silloin, kun järvi sijaitsee yksityisellä maalla tai osakaskuntien hallinnoimassa vesistössä.

Ympäristöselvitykset ja lausunnot

Ennen luvan myöntämistä voidaan tarvita ympäristöselvityksiä, kuten luontoselvityksiä tai veden laadun tutkimuksia. Lisäksi asiaankuuluvat viranomaiset voivat antaa lausuntoja hankkeesta.

Naapurien kuuleminen

Erityisesti taajaan asutuilla alueilla tai silloin, kun hanke voi vaikuttaa muiden kiinteistöjen käyttöön, naapurien kuuleminen on tärkeää ja voi olla osa lupaprosessia.

Kaiken kaikkiaan on suositeltavaa ottaa yhteyttä paikalliseen rakennusvalvontaviranomaiseen ja pyytää tarkempia ohjeita sekä selvittää, mitä lupia ja selvityksiä juuri teidän tapauksessanne tarvitaan. Näin varmistetaan, että hanke etenee sujuvasti ja lupaprosessi on mahdollisimman tehokas.

Järvestä saatavan maalämmön järjestelmän ylläpito ja huolto jakautuvat useisiin osiin, jotka varmistavat järjestelmän tehokkaan ja pitkäaikaisen toiminnan. Keskeisiin huoltotoimenpiteisiin kuuluvat lämmönkeruuputkiston, lämpöpumpun sekä käyttökohteen lämmönjakelun tarkistukset ja mahdolliset korjaukset.

Lämmönkeruuputkiston huolto

Lämmönkeruuputkisto on yleensä kestävää ja huoltovapaata, mutta säännöllinen tarkastus on silti suositeltavaa. Seuraavat huoltotoimet ovat tarpeen:

• Vuototarkastukset: Putkistossa ei tulisi olla vuotoja, joten säännölliset tarkistukset ovat tarpeen.
• Puhdistus: Putkiston ja vedenottokohtien puhtauden varmistaminen estää lian ja kasvustojen kertymisen, mikä voisi heikentää energiansiirtoa.
• Glykolitason tarkistus: Lämmönkeruunestettä (yleensä glykolia) voi joutua lisäämään tai sen jäätymispistettä tarkistamaan aika ajoin.

Lämpöpumpun huolto

Lämpöpumppu on maalämpöjärjestelmän sydän ja sen toiminnan varmistaminen edellyttää huoltoa. Tärkeimmät huoltotoimet ovat:

• Kompressorin tarkastus: Kompressori on lämpöpumpun kriittinen osa ja sen toiminta varmistetaan säännöllisillä tarkistuksilla ja tarvittaessa öljynvaihdolla.
• Suodattimien puhdistus ja vaihto: Ilma- ja vesipiirin suodattimien puhtaana pito on välttämätöntä, jotta järjestelmä toimisi tehokkaasti.
• Ohjaus- ja säätölaitteiden tarkistus: Lämpöpumpun ohjausjärjestelmän ja anturien toiminnan tarkistaminen varmistaa järjestelmän oikean toiminnan ja energiatehokkuuden.

Käyttökohteen lämmönjakelun huolto

Järjestelmää hyödyntävien sisätilojen lämmönjakelujärjestelmän huolto on olennainen osa kokonaisuutta. Tärkeimmät toimet ovat:

• Lämmityksen tasapainotus: Varma, että lämmitysverkosto on tasapainossa ja kaikki huoneet saavat riittävästi lämpöä.
• Patteriventtiilien ja termostaattien toiminta: Pattereiden ja lattialämmityksen venttiilien ja termostaattien tarkistus ja tarvittaessa vaihto.
• Ilmaaminen: Lämmitysjärjestelmän ilmaaminen on tarpeen ilmataskujen estämiseksi ja lämmönsiirron varmistamiseksi.

Yllä mainitut toimenpiteet yhdessä säännöllisten ammattilaisten tekemien tarkastusten kanssa varmistavat, että järvestä saatavan maalämmön järjestelmä toimii optimaalisesti ja tarjoaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun pitkälle tulevaisuuteen.

Palvelusta maalämpö järvestä saa kotitalousvähennystä. Maalämpö järvestä on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpö järvestän kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi