Maalämpö kerrostaloon

Katso hintasivu: Maalämpö kerrostaloon hinta

Maalämpö hyödyntää maaperässä olevaa lämpöenergiaa, joka siirretään kerrostalon lämmitykseen ja mahdollisesti myös käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöjärjestelmä koostuu kolmesta pääkomponentista: lämpökaivoista tai maapiiristä, lämpöpumpusta ja lämmönjakojärjestelmästä.

• Lämpökaivot tai maapiiri: Energia maaperästä kerätään joko pystysuorien lämpökaivojen tai vaakasuoran maapiirin avulla. Lämpökaivot porataan syvälle maahan, kun taas maapiiri sijoitetaan maaperään pinnan läheisyyteen.
• Lämpöpumppu: Maa- tai kallioperästä kerätty matalalämpöinen energia siirretään lämpöpumpun kautta. Lämpöpumppu nostaa tämän energian lämpötilaa, jotta se voidaan käyttää kerrostalon lämmittämiseen ja kuuman käyttöveden tuottamiseen.
• Lämmönjakojärjestelmä: Kerrostalon olemassa olevaan lämmönjakojärjestelmään, kuten vesikiertoiseen lattialämmitykseen tai patterijärjestelmään, johdetaan lämpöpumpun tuottama lämpö. Lisäksi lämmin vesi toimitetaan asukkaille käyttöveteen tarkoitettujen järjestelmien kautta.

Kun maalämpöjärjestelmä on asennettu ja optimoitu kerrostalon tarpeisiin, se voi tarjota merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa ja vähentää samalla hiilidioksidipäästöjä, mikä tekee siitä ympäristöystävällisen lämmitysvaihtoehdon.

Maalämmön edut kerrostalossa ovat merkittävät verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin, ja ne voidaan jakaa taloudellisiin, ympäristöllisiin sekä teknisiin hyötyihin.

Taloudelliset edut

• Energiasäästöt: Maalämpöjärjestelmät käyttävät uusiutuvaa energiaa maaperästä, mikä vähentää huomattavasti energiakustannuksia pitkällä aikavälillä verrattuna esimerkiksi öljy- tai sähkölämmitykseen.
• Ylläpitokustannukset: Maalämpöjärjestelmät ovat yleensä vähähuoltoisia ja niiden ylläpitokustannukset ovat pienemmät kuin monilla muilla lämmitysmuodoilla.
• Investoinnin takaisinmaksu: Vaikka maalämpöön siirtyminen voi alussa olla kallista, investointi maksaa itsensä takaisin yleensä 5-10 vuodessa alempien käyttökustannusten ansiosta.

Ympäristölliset edut

• Hiilidioksidipäästöt: Maalämmön käyttö vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, mikä parantaa rakennuksen ympäristöystävällisyyttä ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.
• Uusiutuva energia: Maalämpö hyödyntää maaperän luonnollista lämpöä, joka on uusiutuva energianlähde. Tämä tekee siitä kestävän ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon.
• Pienempi ympäristöjalanjälki: Maalämpöjärjestelmät eivät vaadi polttoprosessia, joten niistä ei synny paikallisia päästöjä tai ilmansaasteita.

Tekniset edut

• Jatkuva lämpötila: Maalämpöjärjestelmät pystyvät tuottamaan tasaista lämpötilaa ympäri vuoden, mikä lisää asumismukavuutta kerrostalossa.
• Kestävyys ja pitkäikäisyys: Maalämpöjärjestelmät ovat kestäviä ja oikein asennettuna niiden käyttöikä on pitkä, jopa 20-25 vuotta tai pidempään.
• Monipuolisuus: Maalämpä voidaan yhdistää muihin lämmitysjärjestelmiin tai energianlähteisiin, kuten aurinkopaneeleihin, mikä lisää järjestelmän tehokkuutta ja joustavuutta.

Kokonaisuudessaan maalämpö tarjoaa kerrostaloissa useita etuja, jotka voivat johtaa merkittäviin säästöihin ja parantaa ympäristöystävällisyyttä sekä asuinmukavuutta verrattuna perinteisempiin lämmitysjärjestelmiin.

Maalämmön asentaminen kerrostaloon on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta, jotta se saadaan onnistumaan energiatehokkaasti ja turvallisesti. Alla on esitetty yksityiskohtainen kuvaus prosessin eri vaiheista:

1. Esiselvitykset ja suunnittelu

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään esiselvitykset, joissa kartoitetaan kerrostalon nykyinen lämmitysratkaisu ja energian tarve. Tässä vaiheessa tarvitaan usein energia-asiantuntijan tai maalämpöjärjestelmiin erikoistuneen konsultin apua. Selvitykseen kuuluu seuraavat osa-alueet:

• Talon rakenteiden, eristysten ja nykyisen lämmitysjärjestelmän analysointi
• Tontin geologisten olosuhteiden tarkastelu
• Lupamenettelyiden selvittäminen paikallisilta viranomaisilta
• Tavoitteiden ja budjetin määrittely

2. Laitesuunnittelu

Kun esiselvitykset on tehty, siirrytään laitesuunnitteluun. Tässä vaiheessa päätetään mm. kaivojen määrä ja syvyys sekä valitaan maalämpöpumppu ja mahdolliset lisäkomponentit, kuten varaajat tai lattialämmitysjärjestelmä. Suunnitteluun kuuluvat:

• Maalämpökaivojen sijoittelu
• Maalämpöpumpun ja muiden laitteiden mitoitus
• Putkistojen ja muiden liitäntöjen reititys

3. Lupien hakeminen

Maalämpöjärjestelmän asentaminen vaatii usein erilaisia lupia, kuten porauslupa ja rakennuslupa. Luvat haetaan paikallisilta viranomaisilta, ja tämä vaihe voi viedä jonkin aikaa riippuen viranomaisten käsittelyajoista ja tarvittavien selvitysten määrästä.

4. Asennus

Asennusvaiheessa suoritetaan varsinaiset työt, jotka voidaan jakaa useisiin alavaiheisiin:

• Poraustyöt: Maalämpökaivot porataan tontille suunnitelmien mukaisesti. Poraus voi aiheuttaa melua ja pölyä, joten lähiympäristölle tiedottaminen on tärkeää.
• Putkistot ja liitännät: Maalämpöputkisto asennetaan kaivoihin ja liitetään talon lämmitysjärjestelmään.
• Lämpöpumpun asennus: Maalämpöpumppu ja muut tarvittavat laitteet asennetaan tekniseen tilaan ja kytketään putkistoihin.

5. Käyttöönotto ja testaus

Kun kaikki laitteet ja liitännät on asennettu, järjestelmä otetaan käyttöön ja testataan huolellisesti. Tämä sisältää järjestelmän säätämisen oikeisiin asetuksiin sekä toimivuuden varmistamisen. Lisäksi käyttäjille annetaan koulutus laitteiston käytöstä ja ylläpidosta.

6. Seuranta ja huolto

Järjestelmän käyttöönoton jälkeen on suositeltavaa seurata sen toimintaa säännöllisesti. Mahdolliset viat ja tehostamistarpeet voidaan havaita ja korjata seurannan avulla. Lisäksi maalämpöjärjestelmän huolto-ohjelman noudattaminen on tärkeää pitkän käyttöiän ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Kokonaisuudessaan maalämmön asentaminen kerrostaloon on suunnitelmallinen ja usein useita kuukausia kestävä projekti, joka tuo pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa ja vähentää ympäristökuormitusta.

Maalämmön asennuksen kesto kerrostalossa voi vaihdella useiden tekijöiden perusteella, kuten kerrostalon koon, porakaivojen määrän, järjestelmän laajuuden ja kiinteistön rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Yleisesti ottaen asennusprosessin voidaan jakaa useisiin eri vaiheisiin, jotka kuvastavat projektin kokonaiskestoa.

1. Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe, joka sisältää lämmitysjärjestelmän suunnittelun ja tarvittavien lupien hankkimisen, voi kestää muutamasta viikosta useisiin kuukausiin riippuen paikallisista lupaprosesseista ja suunnitelman laajuudesta.

2. Porakaivojen poraus

Porakaivojen poraus on yksi kriittisimmistä ja aikaa vievimmistä vaiheista. Porakaivojen määrästä ja maaperän olosuhteista riippuen tämä vaihe voi kestää muutamasta päivästä jopa useisiin viikkoihin. Esimerkiksi yksi kaivo saattaa viedä kahdesta kolmeen päivää, ja kerrostaloissa voidaan tarvita useita kaivoja kattamaan tarvittava lämmöntarve.

3. Putkitukset ja laitteistojen asennus

Kun porakaivot ovat valmiit, siirrytään putkitusten ja laitteistojen asennukseen. Tämä vaihe sisältää putkien vetämisen kaivoilta kiinteistöön, lämmönkeruujärjestelmän asentamisen, maalämpöpumpun asennuksen ja järjestelmän yhdistämisen kiinteistön lämpöjakelujärjestelmään. Tämä voi kestää muutamista viikoista jopa kuukauteen riippuen asennuksen monimutkaisuudesta ja kerrostalon rakenteesta.

4. Järjestelmän käyttöönotto ja testaus

Asennuksen jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön ja siihen tehdään perusteelliset testaukset, jotta varmistetaan järjestelmän toimivuus ja tehokkuus. Tämä vaihe voi kestää muutamasta päivästä useisiin viikkoihin, riippuen mahdollisesti ilmenevistä säädöistä ja hienosäädöistä.

Yhteenvetona maalämmön asennus kerrostaloon voi kestää parhaimmillaan noin 2-3 kuukautta, mutta usein koko prosessi voi venyä jopa puolesta vuodesta vuoteen, erityisesti jos suunnittelu- ja lupaprosessit vievät odotettua kauemmin aikaa. Joka tapauksessa, jokainen projekti on yksilöllinen, ja kesto riippuu monista tekijöistä, jotka on hyvä ottaa huomioon alusta alkaen.

Kerrostalon maalämmön asentamiseksi on otettava huomioon useita rakenteellisia vaatimuksia ja tekijöitä, jotta järjestelmä toimisi tehokkaasti ja turvallisesti. Tässä keskeisimmät vaatimukset ja tekijät:

Maaperän ja tontin selvitys

• Geologiset olosuhteet: Maaperän ja kallioperän kartoittaminen on välttämätöntä sopivien porareikien suunnittelemiseksi. Esimerkiksi kova kallio helpottaa porausta ja mahdollistaa syvempien kaivojen tekemisen.
• Tontin koko ja tilavuus: Tontin tulee olla riittävän suuri, jotta tarvittavien energiakaivojen poraus on mahdollista. Tontin rajat ja läheiset rakennukset on huomioitava porakaivojen sijaintia suunniteltaessa.

Rakennuksen ominaisuudet

• Lämmönjakoverkosto: Maalämpöjärjestelmä toimii parhaiten alhaisen lämpötilatason lämmönjakoverkostoissa, kuten lattialämmityksessä. Vanhassa kerrostalossa voi olla tarpeen uusia lämmönjakoverkosto tai tehdä siihen merkittäviä muutoksia.
• Lämmönkeruuputkistot: Talotekniikan tulee joustaa uusien lämmönkeruuputkistojen sijoittamiseksi. Putkistot tulee suunnitella talon rakenteisiin siten, että ne ovat mahdollisimman energiatehokkaat ja huollettavissa.
• Tila lämmöntuotantolaitteistolle: Kerrostalossa tulee olla riittävästi tilaa lämmitysjärjestelmän keskusyksikölle, kuten maalämpöpumpulle ja siihen liittyville säiliöille ja laitteille. Vanhemmissa rakennuksissa tilojen muokkaustarve voi olla suurempi.

Tekniset ja ympäristölliset vaatimukset

• Porakaivojen määrä ja syvyys: Lämmitystarpeen mukaan suunnitellaan tarvittavien porakaivojen määrä ja syvyys. Suurempaan lämmöntarpeeseen tarvitaan enemmän ja/tai syvempiä kaivoja.
• Lupavaatimukset: Porakaivojen poraamiseen tarvitaan usein viranomaislupia. On selvitettävä paikalliset luvantarpeet ja hankittava tarvittavat luvat ennen työn aloittamista.
• Ympäristövaikutukset: Maalämpöjärjestelmän asentamisessa on huomioitava ympäristönäkökohdat, kuten porakaivojen vaikutus pohjaveteen ja ympäröivään maaperään.

Asbestikartoitus ja muut riskitekijät

• Asbestin esiintyminen: Vanhemmissa rakennuksissa voi olla asbestia, joka tulee kartoittaa ja poistaa asianmukaisesti ennen maalämpöjärjestelmän asennustöiden aloittamista.
• Rakenteiden kestävyys: Rakennuksen rakenteiden tulee kestää mahdolliset asennustöistä aiheutuvat kuormitukset ja tärinät.

Kerrostalon maalämmön asennus vaatii huolellista suunnittelua ja yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa varmistaen rakennuksen toimivuuden ja energiatehokkuuden pitkälle tulevaisuuteen.

Maalämmön käyttö kerrostalossa voi merkittävästi parantaa rakennuksen energiatehokkuuslaskelmia ja vähentää ympäristövaikutuksia. Tätä voidaan tarkastella useiden eri näkökulmien kautta.

Energiatehokkuus

Maalämpöjärjestelmä hyödyntää maaperän vakaata lämpötilaeroa, jolloin se pystyy tuottamaan energiaa tehokkaammin verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin, kuten öljy-, sähkö- tai kaukolämpöön. Tämä näkyy suoraan energiatehokkuuslaskelmissa seuraavasti:

• Pienempi energiankulutus: Koska maalämpöpumppu siirtää lämpöä luonnollisesta lähteestä, sen sähkönkulutus on suhteessa tuottamaansa lämpömäärään huomattavasti alhaisempi.
• Korkeampi hyötysuhde: Maalämpöpumpun hyötysuhde (COP-arvo) on yleensä korkeampi kuin muilla lämmitysjärjestelmillä, mikä tarkoittaa, että se tuottaa enemmän lämpöä kuluttamaansa sähköenergiayksikköä kohti.
• Pitkän aikavälin säästöt: Alhaisemmat energiakustannukset pitkällä aikavälillä vaikuttavat rakennuksen elinkaarikustannuksiin positiivisesti.

Ympäristövaikutukset

Maalämmön käyttö kerrostalossa vähentää merkittävästi ympäristövaikutuksia seuraavilla tavoilla:

• Alhaisemmat hiilidioksidipäästöt: Koska maalämmön hyödyntäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vähenevät myös hiilidioksidipäästöt merkittävästi.
• Uusiutuva energialähde: Maalämpö on uusiutuva energianlähde ja sen käyttö vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä.
• Vähemmän paikallisia päästöjä: Toisin kuin öljy- tai kaasulämmitys, maalämpöpumput eivät tuota paikallisia päästöjä, mikä parantaa ilmanlaatua ja vähentää terveydellisiä ongelmia.

Kokonaisuudessaan maalämmön käyttö kerrostalossa on taloudellisesti järkevämpi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu, joka parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja vähentää sen ekologista jalanjälkeä. Tämä tekee siitä suositeltavan vaihtoehdon uudisrakentamisessa ja vanhojen rakennusten energiakorjauksissa.

Palvelusta maalämpö kerrostaloon saa kotitalousvähennystä. Maalämpö kerrostaloon on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpö kerrostaloon kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi