Maalämpö-poraus

Katso hintasivu: Maalämpö-poraus hinta

Maalämmön porauksen toimintaperiaate perustuu lämmön keräämiseen maaperästä porakaivon avulla. Prosessi alkaa poraamalla syvä reikä maahan, joka ylettyy yleensä 100–300 metrin syvyyteen. Porausreiän sisään asetetaan U-muotoinen putkisto, joka täytetään jäätymättömällä lämpönesteellä, kuten etanolipohjaisella nesteellä tai glykolilla.

Kun maalämpöpumppu käynnistyy, lämpöneste kiertää putkistossa ja kerää maaperän lämpöä. Tämä lämpö siirretään sitten maalämpöpumpun kautta lämmönvaihtimeen, joka nostaa lämpötilan halutulle tasolle esimerkiksi asuinrakennuksen lämmittämiseksi. Järjestelmä on suljettu, joten lämpöneste kiertää jatkuvasti putkistossa, ottaen lämpöä maaperästä ja palauttaen sen hieman viilentyneenä takaisin maahan.

Tärkeimmät asiat maalämmön porauksessa ja käytössä ovat oikean syvyyden poraaminen, putkiston asianmukainen asennus ja järjestelmän yhteensopivuus rakennuksen lämmitysjärjestelmän kanssa. Kaiken kaikkiaan maalämpö on energiatehokas ja ympäristöystävällinen tapa hyödyntää maaperän luonnollista lämpöä kiinteistöjen lämmittämiseen.

Maalämpö-porauksen syvyys määritetään useiden tekijöiden perusteella, jotta voidaan varmistaa järjestelmän tehokkuus ja taloudellisuus. Seuraavat tekijät otetaan huomioon määrittämisessä:

Lämmitystarpeen arviointi

Määrittelyn lähtökohtana on kohteen lämmitystarve, joka lasketaan rakennuksen energiankulutuksen mukaan. Suuremman energiantarpeen omaavat kohteet, kuten suuret omakotitalot tai kaupalliset kiinteistöt, tarvitsevat syvemmän porauksen verrattuna pienempiin kohteisiin.

Geologiset olosuhteet

• Kallioperän laatu: Kallioperän lämmönjohtavuus vaikuttaa siihen, kuinka syvälle poraus on ulotettava. Hyvin lämmönjohtava kallioperä (esimerkiksi graniitti) saattaa vähentää tarvittavaa syvyyttä.
• Pohjaveden taso: Pohjavesikerrosten esiintyminen voi myös vaikuttaa poraussyvyyteen. Pohjaveden liike voi johtaa parempaan lämmönsiirtoon.

Maalämpöpumpun suorituskyky

Erilaiset maalämpöpumput hyödyntävät eri tavoin maaperän lämpöä. Pumppujen teho ja energiatehokkuus vaikuttavat suoraan porauksen syvyyteen. Tehokkaammat pumput saattavat pystyä hyödyntämään maaperän lämpöä paremmin, mikä voi mahdollisesti vähentää tarvittavaa syvyyttä.

Kohteen sijainti ja käytettävissä oleva tila

Myös kohteen fyysinen sijainti ja tontin koko vaikuttavat porauksen suunnitteluun. Kapeilla tai rajoitetuilla tonteilla poraus voidaan joutua ulottamaan syvemmälle, mikäli vaakasuora lämpökeruupiiri ei ole mahdollinen.

Alueelliset säädökset

Tietyt alueelliset säädökset ja luvat saattavat vaikuttaa siihen, kuinka syvälle porausta voidaan tehdä. On tärkeää huomioida paikalliset rakentamismääräykset ja vaatimukset ennen porauksen aloittamista.

Yhteenveto

Yhteenvetona maalämpö-porauksen syvyys määritetään arvioimalla rakennuksen lämmitystarpeet, maaperän geologiset olosuhteet, maalämpöpumpun suorituskyky, tontin erityispiirteet sekä noudattamalla alueellisia säädöksiä. Huolellinen suunnittelu ja asiantuntijoiden tekemät tutkimukset ovat välttämättömiä optimaalisen poraussyvyyden kartoittamiseksi.

Maalämpöporauksen onnistuminen riippuu useista maaperäolosuhteista, jotka vaikuttavat poraustekniikan valintaan, porauksen helppouteen ja lämpökaivon tehokkuuteen. Tärkeimmät huomioitavat tekijät ovat maaperän koostumus, kallioperän syvyys, pohjaveden esiintyminen sekä maaperän lämpöominaisuudet.

Maaperän koostumus

Maaperän koostumus vaihtelee hiekan, saven, silttien ja moreenin välillä. Myös turve ja muut orgaaniset materiaalit voivat vaikuttaa poraukseen. Kovemmat ja stabiilimmat maa-ainekset, kuten sora ja moreeni, ovat yleensä suotuisampia, koska ne tarjoavat vakautta ja vähentävät kaivannon sortumisriskiä. Pehmeät tai erittäin kosteat maaperät, kuten hiekka tai savi, saattavat vaatia erityisiä tukitoimia porauksen aikana.

Kallioperän syvyys

Kallioperän syvyys määräytyy maaperäkoostumuksen mukaan. Jos kallioperä on lähellä pintaa, poraaminen siihen on yleensä suotavaa, koska kallioperä varastoi lämpöä tehokkaasti ja on kestävä materiaali lämpökaivon poraamiseen. Syvemmällä sijaitseva kallioperä vaatii enemmän poraustyötä ja nostaa kustannuksia.

Pohjaveden esiintyminen

Pohjaveden korkeus ja esiintyminen ovat tärkeitä tekijöitä maalämpöporauksessa. Korkea pohjavesi voi helpottaa porausta, sillä vesi itsessään toimii hyvänä lämmönjohtimena. Liian korkea pohjavesi voi kuitenkin tuoda haasteita porausvaiheessa ja vaatia erityistä huomiota vedenhallintaan ja eristykseen.

Maaperän lämpöominaisuudet

Maaperän ja kallioperän lämpöjohtavuus ja -kapasiteetti vaikuttavat suoraan maalämpöjärjestelmän tehokkuuteen. Hyvin lämpöä johtavat materiaalit, kuten tietynlaiset kivet ja kosteat maakerrokset, parantavat maalämpökaivon hyötysuhdetta. Porausyritykset tekevät tavallisesti maaperätutkimuksia selvittääkseen kyseisen alueen lämpöominaisuudet ja suositellakseen sopivinta poraustekniikkaa.

Näiden tekijöiden huolellinen arviointi on tärkeää ennen maalämpöporauksen aloittamista, jotta varmistetaan järjestelmän pitkäikäisyys ja tehokkuus.

Maalämpö-porauksessa tarvitaan monipuolista laitteistoa ja teknologiaa, jotta prosessi voidaan suorittaa tehokkaasti ja turvallisesti. Porausvaiheessa keskeisessä roolissa ovat erityisesti porauslaite ja siihen kytketyt järjestelmät. Seuraavassa on yksityiskohtainen yhteenveto tarvittavasta laitteistosta ja teknologiasta:

Porauslaite ja -koneet

• Porauskalusto: Erityisesti maalämpökaivojen poraukseen suunniteltuja laitteistoja, joiden avulla voidaan tehdä syviä ja halkasijaltaan sopivia reikiä maahan.
• Kompressorit: Käytetään porausprosessin aikana esimerkiksi työpisteen puhdistamiseen ja poraustarvikkeiden jäähdyttämiseen.
• Vesipumput: Tarvitaan veden ja muun nesteen pumppaamiseen porausrei’istä. Tämä on tärkeää erityisesti veden kierrättämiseksi ja porausreiän stabiloimiseksi.

Maanpäälliset järjestelmät ja laitteet

• Sähkö- ja ohjausjärjestelmät: Porauslaite ja siihen liittyvät komponentit tarvitsevat monimutkaisia sähkö- ja ohjausjärjestelmiä, jotta ne toimivat optimaalisesti.
• Geofysikaaliset anturit ja mittauslaitteet: Nämä käytetään mittaamaan maan lämpötilaa ja koostumusta, mikä auttaa optimoimaan porausta ja varmistamaan kaivon tuottavuutta.

Kiertonesteet ja burkleementit

• Kiertonesteet: Erityiset nesteet, kuten vesi tai porausliete, joita käytetään kylmentämään poranterää sekä poistamaan maa-aineksia porausreiästä.
• Bentoniittisavi ja sementointi: Käytetään porausreiän stabiloimiseen ja vuotojen estämiseen.

Lämmönkeruuputkisto ja -järjestelmät

• Keruuputkistot: Yleensä muoviputkistoja (PE-HD), jotka asennetaan porausreikiin, lämmön keräämiseksi ja siirtämiseksi päälämmönvaihtimeen.
• Täyttömateriaalit: Käytetään putkistojen ympärillä olevien aukkojen täyttämiseen ja lämmönsiirron parantamiseen sekä ympäristön suojaamiseen.

Kun kaikki nämä laitteet ja teknologiat toimivat saumattomasti yhdessä, maalämpökaivojen poraus on tehokasta ja turvallista, jolloin saadaan optimaalinen hyöty maalämmöstä. Laadukas suunnittelu ja tarkkaan valitut laitteistot ovat avainasemassa onnistuneessa projektissa.

Maalämpö-porauksen suorittamiseen kuluva aika vaihtelee, mutta yleensä se kestää noin yhdestä kolmeen päivään. Aikatauluun vaikuttavat useat tekijät, kuten porattavan reiän syvyys, maaperän laatu ja työolosuhteet.

Reiän syvyys

Porauksen kesto riippuu suuresti siitä, kuinka syvä reikä tarvitaan. Tyypillisesti maalämpökaivo voi olla noin 100–200 metriä syvä, ja syvemmän reiän poraaminen kestää kauemmin.

Maaperän laatu

Maaperän tyyppi ja koostumus vaikuttavat myös porauksen nopeuteen. Pehmeissä ja yhtenäisissä maakerroksissa poraaminen etenee nopeammin kuin esimerkiksi kivisessä tai monimuotoisessa maaperässä. Jos maaperä sisältää paljon kiviä tai kallioita, tarvitaan enemmän aikaa ja mahdollisesti erikoistyökaluja, mikä voi hidastaa prosessia.

Työolosuhteet

Porausolosuhteet, kuten sää ja työmaan saavutettavuus, voivat vaikuttaa työn kestoon. Esimerkiksi sateinen tai erittäin kylmä sää saattaa hidastaa porausta. Lisäksi vaikeapääsyiselle alueelle laitteiden ja koneiden kuljettaminen vie enemmän aikaa.

Porauksen valmistelut ja viimeistely

On tärkeää huomioida, että itse poraustyön lisäksi aikaa kuluu myös valmisteluihin ja viimeistelyihin. Tämä voi sisältää työmaan merkitsemisen, porauslaitteiston asentamisen ja työn jälkeiset tarkistukset sekä mahdolliset siivous- ja viimeistelytyöt.

Yhteenvetona voi todeta, että maalämpö-porauksen suorittaminen kestää yleensä muutaman päivän, mutta tarkka aika riippuu useista tekijöistä, kuten porattavan reiän syvyydestä, maaperän laadusta ja työolosuhteista.

Maalämmön poraamiseen liittyy useita lupia ja dokumentteja, jotka on hyvä ottaa huomioon etukäteen. Tässä on yleiskatsaus tarvittaviin lupiin ja dokumentteihin:

Rakennuslupa

Maalämpöjärjestelmän poraaminen vaatii usein rakennusluvan. Luvan saadakseen on esitettävä riittävät suunnitelmat ja selvitykset projektista. Nämä liitetaan osaksi rakennuslupahakemusta, joka toimitetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisille.

Tonttikartta ja asemapiirros

Rakennuslupahakemusta varten tarvitaan tonttikartta ja asemapiirros, jotka osoittavat porauksen tarkan sijainnin tontilla. Asemapiirroksessa on myös esitettävä, miten poraus sijoittuu suhteessa olemassa oleviin rakenteisiin ja muihin tontilla sijaitseviin kohteisiin.

Ympäristölupa

Riippuen porattavan kohteen sijainnista ja paikallisista määräyksistä, saatetaan tarvita myös ympäristölupa. Tämä voi olla tarpeen erityisesti pohjavesialueilla tai muilla luonnon kannalta herkillä alueilla.

Naapureiden kuuleminen

Ennen poraustoimenpiteiden aloittamista on usein tarpeen kuulla naapureita. Naapurit tulee informoida aikomuksesta porata maalämpökaivo, ja heidän mahdolliset huomautuksensa ja suostumuksensa täytyy dokumentoida ja liittää rakennuslupahakemukseen.

Energiaselvitys

Hakemukseen on liitettävä myös energiaselvitys, joka osoittaa suunnitellun maalämpöjärjestelmän energiatehokkuuden ja sen sopivuuden kohteeseen. Tämä selvitys auttaa viranomaisia arvioimaan järjestelmän hyödyllisyyttä ja ympäristövaikutuksia.

Viranomaisten lausunnot

Joissain tapauksissa saatetaan tarvita erilaisia viranomaisten lausuntoja, esimerkiksi terveystarkastajan tai ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoja, jotka tukevat porauksen hyväksyttävyyttä.

Geologinen selvitys ja maaperätutkimus

Ennen porauksen aloittamista kannattaa tehdä geologinen selvitys ja maaperätutkimus. Nämä dokumentit eivät välttämättä ole aina vaadittuja, mutta ne voivat auttaa arvioimaan porauksen onnistumismahdollisuuksia ja turvallisuutta.

Kaikkien näiden lupien ja dokumenttien hankkiminen voi viedä aikaa, joten suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Lupaprosessin sujuvoittamiseksi on hyvä olla yhteydessä paikallisiin viranomaisiin ja mahdollisesti myös asiantuntijoihin, jotka voivat auttaa lupa-asioiden hoidossa.

Palvelusta maalämpö-poraus saa kotitalousvähennystä. Maalämpö-poraus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpö-porauksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi