Maalämpö sähkölämmityksen tilalle

Katso hintasivu: Maalämpö sähkölämmityksen tilalle hinta

Maalämpö on lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Se toimii siten, että lämpöpumppu kerää lämpöä maasta, kallion sisältä tai vesistöstä, ja siirtää sen rakennuksen lämmitykseen. Maalämpöjärjestelmä vaatii asennusta varten lämpökaivon poraamisen tai maapiirin asentamisen, mutta sen energiankulutus on huomattavasti vähäisempää kuin sähkölämmityksen.

Sähkölämmitys puolestaan perustuu sähkön käyttöön lämmön tuottamiseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköpattereilla, lattialämmityksellä tai sähkökäyttöisillä lämmityskattiloilla. Sähkölämmitys on usein helpompi ja edullisempi asentaa, mutta sen energiankulutus on yleensä korkeampi, mikä voi johtaa suurempiin käyttökustannuksiin.

Yhteenvetona:

• Maalämpö: Hyödyntää maaperän lämpöenergiaa, alhaisempi energiankulutus mutta korkeammat alkuinvestointikustannukset.
• Sähkölämmitys: Käyttää sähköä suoraan lämmön tuottamiseen, helpompi asentaa mutta korkeammat käyttökustannukset pitkällä aikavälillä.

Maalämmön asennusprosessi etenee vaiheittain, ja jokaisella vaiheella on oma tärkeä roolinsa toimivan ja tehokkaan lämmitysjärjestelmän luomisessa. Tässä on perusteellinen ja kattava kuvaus maalämmön asennusprosessista:

1. Tarvekartoitus ja suunnittelu

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan lämmitystarpeet ja arvioidaan maalämmön soveltuvuus kyseiseen kiinteistöön. Tässä vaiheessa tehdään usein energiakatselmus, joka auttaa määrittämään nykyisen energiankulutuksen ja lämmitysjärjestelmän tehokkuuden. Suunnitteluvaiheessa määritellään sopiva maalämpöjärjestelmä ja mitoitus.

2. Lupa-asiat ja valmistelut

Ennen varsinaisten töiden aloittamista on tarpeen hankkia tarvittavat luvat, kuten porausluvat. Usein paikallinen viranomainen edellyttää suunnitelman tarkastusta ja luvan myöntämistä poraamiseen. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös tontin ja tarvittavan työskentelyalueen järjestäminen.

3. Lämpökaivon poraus

Maalämpöjärjestelmän ydin on lämpökaivo, joka porataan maahan. Poraus tehdään yleensä jopa 200 metrin syvyyteen, jotta saadaan riittävästi lämpöä maaperästä. Porausvaihe kestää yleensä 1–2 päivää, riippuen maaperän olosuhteista ja poraustekniikasta.

4. Keruupiirin asennus

Poraamisen jälkeen asennetaan keruupiiri, joka koostuu lämmönkeruuputkista. Putkisto upotetaan lämpökaivoon, ja sen sisällä kiertää lämmönkeruuneste (yleensä etanolivesiseos tai glykolivesiseos), joka siirtää maan lämpöä lämpöpumppuun.

5. Lämpöpumpun asennus

Kun keruupiiri on asennettu, asennetaan maalämpöpumppu kiinteistön tekniseen tilaan. Lämpöpumppu kytketään keruupiiriin ja talon lämmitysjärjestelmään. Tässä vaiheessa myös mahdolliset lisälaitteet, kuten puskurivaraajat ja käyttövesivaraajat, asennetaan.

6. Kytkennät ja säätötyöt

Kytkentävaiheessa huolehditaan sähkö- ja putkiliitännöistä. Kun kaikki tekniset liitännät ovat valmiit, tehdään järjestelmän käyttöönottotarkastus ja säädöt. Tämä sisältää asetusten optimoinnin ja järjestelmän testaamisen.

7. Käyttöönotto ja opastus

Viimeisessä vaiheessa järjestelmä otetaan virallisesti käyttöön, ja asiakas saa opastusta laitteen käyttöön ja ylläpitoon. On tärkeää, että käyttäjä ymmärtää järjestelmän toiminnan periaatteet ja osaa huolehtia säännöllisestä huollosta.

Kokonaisuudessaan maalämmön asennusprosessi kestää yleensä muutamasta viikosta useampaan kuukauteen, riippuen projektin laajuudesta ja yksityiskohdista. Asiantuntevasti toteutettuna se tarjoaa pitkäaikaisen ja ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun.

Maalämpö voi tarjota merkittäviä energiansäästöjä verrattuna sähkölämmitykseen useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä on maalämmön käyttämä uusiutuva energia, joka otetaan suoraan maaperästä. Tämä energiamuoto hyödyntää maan sisäistä lämpöä, jolloin tarvittavan sähköenergian määrä on huomattavasti pienempi kuin suoraan sähkölämmityksessä.

Energiatehokkuus

Maalämpöpumput ovat erittäin energiatehokkaita, koska ne käyttävät vain pientä määrää sähköenergiaa maaperästä saatavan lämmön siirtämiseen. Tyypillisesti maalämpöpumpun hyötysuhde eli COP-arvo (Coefficient of Performance) on 3–4, mikä tarkoittaa, että jokaista kulutettua sähkökilowattituntia kohden saadaan 3–4 kilowattituntia lämpöenergiaa. Sähkölämmityksessä hyötysuhde on yleensä 1:1, eli yhtä sähkökilowattituntia kohden saadaan vain yksi kilowattitunti lämpöä.

Kustannussäästöt

Koska maalämpöjärjestelmä vähentää sähköenergian kulutusta merkittävästi, se johtaa myös huomattaviin kustannussäästöihin. Lämmityskustannukset voivat maalämmön avulla pienentyä jopa 50–70 % verrattuna perinteiseen sähkölämmitykseen. Vaikka alkuinvestointi maalämpöjärjestelmään on korkeampi, pitkän aikavälin säästöt voivat kattaa tämän investoinnin nopeasti, yleensä 5–10 vuoden kuluessa.

Ympäristöystävällisyys

Lisäksi maalämpö on ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Koska se hyödyntää maaperän uusiutuvaa lämpöenergiaa ja kuluttaa vähemmän sähköä, sen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi alhaisemmat kuin sähkölämmityksessä. Tämä auttaa pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Huoltokustannukset

Maalämpöpumppujen huoltokustannukset ovat yleensä matalammat verrattuna sähkölämmitykseen, koska maalämpöpumput ovat kestäviä ja niiden käyttöikä on pitkä, usein 20–25 vuotta. Tämä lisää järjestelmän kokonaiskustannustehokkuutta.

Yhteenvetona maalämpö tarjoaa huomattavia energiansäästöjä sekä pienempiä käyttökustannuksia ja ympäristövaikutuksia sähkölämmitykseen verrattuna, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille kotitalouksille ja yrityksille.

Maalämmön ympäristövaikutukset ovat yleisesti ottaen vähäisemmät verrattuna sähkölämmitykseen. Tämä johtuu useista tekijöistä, joita tarkastellaan seuraavaksi:

Energiantuotanto ja päästöt

Maalämpö hyödyntää maaperän tai vesistön sisäistä lämpöä, joka on uusiutuva energianlähde. Tämä tarkoittaa, että maalämpöjärjestelmä itsessään ei tuota merkittäviä määriä kasvihuonekaasupäästöjä sen käyttämän sähkön lisäksi. Sähkölämmitys sen sijaan on täysin riippuvainen sähköverkosta tulevasta energiasta, mikä Suomessa ja monissa muissa maissa tuotetaan osittain fossiilisilla polttoaineilla. Tämän seurauksena sähkölämmityksen hiilidioksidipäästöt voivat olla huomattavasti suuremmat verrattuna maalämpöön.

Energiankulutus

Maalämmön hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin sähkölämmityksen. Maalämpöpumppu voi tuottaa jopa 3-4 kertaa enemmän lämpöenergiaa jokaista kuluttamaansa sähköenergiaa kohden. Tämä johtaa alhaisempaan kokonaisenergiankulutukseen, mikä vähentää ympäristövaikutuksia.

Resurssitehokkuus

Maalämpöjärjestelmät ovat pitkäikäisiä ja vaativat vähemmän huoltoa sen jälkeen, kun ne on asennettu. Tämä tarkoittaa, että resurssien käyttö ja jätemäärä vähenevät pitkällä aikavälillä. Sähkölämmitysjärjestelmät kuluttavat jatkuvasti sähköä, ja mahdolliset huolto- ja korjaustarpeet voivat olla yleisempiä, mikä vaikuttaa ympäristöön negatiivisesti.

Paikallinen ympäristövaikutus

Maalämpöjärjestelmän asentaminen vaatii yleensä lämpökaivon poraamista tai maahan kaivettavia putkia. Vaikka tämä voi aiheuttaa paikallista ympäristövaikutusta asennusvaiheessa, vaikutus on yleensä kertaluontoinen. Sähkölämmityksen ympäristövaikutukset liittyvät jatkuvaan energiantuotantoon, joka saattaa olla huomattavasti haitallisempaa, etenkin jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Uusiutuvuus ja kestävyys

Maalämpö on uusiutuva energianlähde, joka käyttää maapallon sisäistä lämpöä tai vesistöjä. Tämä tekee siitä kestävän vaihtoehdon pitkällä aikavälillä. Sähkölämmityksen ympäristövaikutukset taas riippuvat siitä, miten sähkö tuotetaan. Jos sähkö tulee uusiutuvista lähteistä, kuten tuuli- tai aurinkovoimasta, sen ympäristövaikutukset voivat olla pienemmät. Kuitenkin ydin-, hiili- tai kaasuvoiman käyttö lisää järjestelmän kokonaisympäristövaikutuksia merkittävästi.

Kokonaisuudessaan maalämpöpumput ovat ympäristön kannalta parempi vaihtoehto pitkäaikaisessa käytössä verrattuna perinteisiin sähkölämmitysjärjestelmiin, etenkin mikäli käytettävä sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä.

Maalämmön huolto ja ylläpito eroavat sähkölämmityksestä usealla tavalla johtuen näiden kahden järjestelmän teknisistä eroista ja toimintaperiaatteista. Käyn seuraavassa läpi keskeiset erot näiden lämmitysmuotojen huollossa ja ylläpidossa.

Maalämmön huolto ja ylläpito

Maalämpöjärjestelmä hyödyntää lämpöpumppua, joka siirtää maaperään, kallioperään tai vesistöön varastoitunutta lämpöä rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Tämän järjestelmän erityispiirteet asettavat sille omat huolto- ja ylläpitovaatimuksensa:

• Lämpöpumpun tarkastus: Lämpöpumpun toiminta tulee tarkastaa säännöllisesti. Tässä tarkastuksessa katsotaan muun muassa kompressorin, lämmönvaihtimen ja paisuntaventtiilin kunto sekä putkistojen ja sähköliitäntöjen tiiviys ja toimivuus.
• Järjestelmän paineet: Lämmönkeruupiirissä ei saa olla vuotoja ja sen paine on pidettävä oikealla tasolla. Mahdolliset vuotokohdat tulee välittömästi korjata.
• Näyttöjen ja ohjausyksikön tarkastus: Lämpöpumpussa on useimmiten ohjausyksikkö, jonka näytöiltä voidaan seurata järjestelmän toimintaa. Nämä on tarkastettava ja varmennettava, että asetukset ovat oikein.
• Nesteiden vaihto: Lämmönkeruupiirissä kiertävä neste (usein glykoliseos) kannattaa vaihtaa tarpeen mukaisesti, jotta sen lämmönsiirtokyky säilyy optimaalisena ja se pysyy puhtaana.
• Lämmönjaon tarkastus: Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän (esim. lattialämmityksen) tarkastukset ja mahdolliset termostaattien säädöt.

Sähkölämmityksen huolto ja ylläpito

Sähkölämmitys voi koostua esimerkiksi suorasähkölämmityksestä (lämpöpatterit, sähkökattila) tai säteilylämmittimistä. Sen ylläpito on yksinkertaisempaa ja vaatii vähemmän teknistä huoltoa:

• Lämmönlähteiden tarkastus: Sähkölämmityspatterit on hyvä tarkastaa säännöllisesti, varmistaa että ne toimivat oikein ja että termostaatit säätävät lämmön halutulle tasolle.
• Patterien puhdistus: Sähkölämmityspatterien ja muiden lämmitysyksiköiden puhdistus pölystä ja liasta auttaa niiden tehokkaammassa toiminnassa.
• Sähköliitäntöjen tarkastus: Kaikkien sähkölämmitysjärjestelmien sähköliitännät ja kaapeloinnit on hyvä tarkastaa määräajoin mahdollisten vaurioiden tai kulumisen varalta.
• Termostaattien ja ajastimien tarkistus: Termostaatit ja käyttöpaneelit tulee tarkastaa, jotta ne toimivat oikein ja säädöt ovat kunnossa.

Maalämmön huoltoon sisältyy enemmän teknisiä osa-alueita ja järjestelmän tarkkailua, kun taas sähkölämmityksen huolto ja ylläpito on yksinkertaisempaa ja vähemmän monimutkaista. Maalämpöjärjestelmää valittaessa huoltokustannukset kannattaa ottaa huomioon, sillä säännöllinen huolto voi lisätä järjestelmän toimintavarmuutta ja pidentää sen elinikää.

Palvelusta maalämpö sähkölämmityksen tilalle saa kotitalousvähennystä. Maalämpö sähkölämmityksen tilalle on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpö sähkölämmityksen tilalleen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi