Maalämpöpumppu ja poraus

Katso hintasivu: Maalämpöpumppu ja poraus hinta

Maalämpöpumppu on lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämisessä ja käyttöveden tuottamisessa. Sen toimintaperiaate perustuu geotermisen energian keräämiseen ja siirtämiseen sisätiloihin.

1. Lämmönkeruu: Maahan tai vesistöön asennettu keruuputkisto kerää lämpöenergiaa ja kuljettaa sen lämpöpumppuun. Maahan asennettavat keruuputket voivat olla joko vaakasuorassa tai pystysuorassa porakaivoissa.
2. Lämpöpumppu: Keruupiirin kautta tullut lämpöenergia siirtyy lämpöpumpun kylmäaineeseen. Kylmäaine höyrystyy alhaisessakin lämpötilassa ja kuljettaa energiaa eteenpäin.
3. Kompressori: Höyrystynyt kylmäaine puristetaan kompressorissa, mikä nostaa sen lämpötilaa.
4. Lämmönsiirto: Kuumentunut kylmäaine ohjataan lämmönvaihtimeen, jossa sen lämpöenergia siirtyy lämmitysjärjestelmään ja käyttövesiastiaan.
5. Kylmäaineen kierto: Kun kylmäaine on luovuttanut lämpönsä, se muuttuu nestemäiseksi ja kiertää takaisin höyrystimeen keratakseen lisää lämpöenergiaa maasta tai vesistöstä.

Maalämpöpumpun käyttö vähentää merkittävästi riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja voi tuoda huomattavia säästöjä lämmityskuluissa pitkällä aikavälillä.

Ennen maalämpöpumpun porausta on huolehdittava useista valmisteluista ja lupien hankinnasta, jotta projekti sujuisi ongelmitta ja viranomaisten määräämät vaatimukset täyttyisivät.

Luvat ja ilmoitukset

• Toimenpidelupa: Useimmissa kunnissa maalämmön asentaminen vaatii toimenpideluvan. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset myöntävät luvan, ja prosessi alkaa lupahakemuksen jättämisellä.
• Naapurien kuuleminen: Lupaprosessiin yleensä sisältyy naapureiden kuuleminen. Tämä tehdään siksi, että maalämpöporausten vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon, esimerkiksi mahdolliset meluhaitat ja tärinät.
• Ympäristöluvat: Joissakin tapauksissa tarvitaan ympäristölupa, erityisesti jos poraus tehdään pohjavesialueelle tai muulle herkälle alueelle.
• Ilmoitus ELY-keskukselle: Tietyissä tapauksissa, erityisesti jos kyseessä on pohjavesialue, on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle.

Suunnittelu ja valmistelutyöt

• Soveltuvuusanalyysi: Ennen porausta on tehtävä soveltuvuusanalyysi, jossa arvioidaan maaperän ja kallioperän soveltuvuus maalämpöjärjestelmälle. Geologinen kartoitus auttaa määrittämään porauspaikan ja -syvyyden.
• Sijaintisuunnitelma: Porauskohdan sijainti on määritettävä tarkasti. Tämä sisältää sekä vaakasuoran että pystysuoran sijainnin kartoituksen. Hyvä sijaintisuunnitelma huomioi myös ympäröivät rakenteet ja maanalaiset rakenteet, kuten putkistot ja kaapelit.
• Poraussyvyys: On tärkeää arvioida poraussyvyys oikein. Tätä varten voidaan käyttää referenssitietoja alueella aiemmin tehdyistä porauksista.

Käytännön järjestelyt

• Työskentelyalueen valmistelu: Porausalue on valmisteltava siten, että sinne pääsee helposti raskasta kalustoa. Tämä voi edellyttää tilapäisten rakennelmien, kuten ramppien, rakentamista.
• Jätteenhallinta: Poraamisesta syntyvä maa- ja kivijäte on suunniteltava asianmukaisesti. On huolehdittava, että porausjätteet käsitellään ja poistetaan ympäristömääräysten mukaisesti.
• Meluhaitat: On suunniteltava meluhaittojen vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti jos työ tehdään asutulla alueella.

Huolellinen valmistelu ja kaikkien tarvittavien lupien hankinta varmistavat, että maalämpöpumpun poraustyö sujuu turvallisesti ja säädösten mukaisesti.

Maalämpöpumpun porauksen syvyys riippuu useista tekijöistä, kuten kiinteistön energiatarpeesta, maaperän ominaisuuksista ja paikallisista olosuhteista. Yleisesti ottaen porakaivojen syvyyden vaihteluväli on 100–200 metriä, mutta on olemassa tapauksia, joissa poraus voi olla lyhyempi tai pidempi.

Energian tarve

Ensimmäinen ja tärkein tekijä porauksen syvyyden määrittämisessä on kiinteistön energiantarve. Suurempi kiinteistö, kuten kerrostalo tai suurempi omakotitalo, vaatii syvemmän porauksen saadakseen tarvitsemansa energian. Keskimäärin omakotitaloissa porauksen syvyys on noin 120-150 metriä.

Maaperän ominaisuudet

Maaperän lämpöjohtavuus vaikuttaa merkittävästi porauksen syvyyteen. Kallioperä johtaa lämpöä tehokkaammin kuin esimerkiksi savi tai moreeni, jolloin kallioperään poratessa saatetaan tarvita vähemmän syvyyttä saman lämpöenergian saamiseksi. Kallioperäiseen maahan porattaessa poraussyvyys voi olla lähempänä alempaa vaihteluväliä (100-150 metriä), kun taas pehmeämmässä maaperässä vaaditaan syvempää porausta (150-200 metriä).

Paikalliset olosuhteet

Lämpötilavaihtelut ja maantieteellinen sijainti voivat myös vaikuttaa porauksen syvyyteen. Pohjoisemmilla alueilla saattaa olla tarpeen porata syvemmälle, jotta päästään vakaisiin lämpötiloihin. Eteläisemmissä osissa riittää usein hieman matalampi poraus, sillä maaperä on lämpimämpi.

Porauskustannukset ja suunnittelu

On tärkeää huomioida, että mitä syvemmälle porataan, sitä korkeammat ovat myös porauksen kustannukset. Siksi poraussyvyyden tarkka suunnittelu ja mitoitus ovat tärkeitä, jotta saavutetaan kustannustehokas ja toimiva maalämpöpumppujärjestelmä. Ammattilaiset voivat tehdä tarkkoja laskelmia ja maaperätutkimuksia, jotka auttavat määrittämään optimaalisen poraussyvyyden juuri sinun kiinteistöllesi.

Kokonaisuudessaan maalämpöpumpun porauksen syvyys on riippuvainen useista tekijöistä, ja jokainen projekti vaatii yksilöllistä suunnittelua. Oikein mitoitettu poraus varmistaa maalämpöpumpun tehokkaan toiminnan ja energiansäästön pitkällä aikavälillä.

Porausprosessi koostuu useista vaiheista, joilla varmistetaan työn laadukkuus ja turvallisuus. Tässä on kattava katsaus porausprosessin etenemiseen ja siihen kuuluvista toimenpiteistä:

1. Suunnittelu

Ensimmäisessä vaiheessa määritellään porauksen kohde ja tarkoitus. Suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa maaperän ominaisuudet, poraustapa ja tarvittava kalusto. Suunnittelu sisältää myös lupien hakemisen, mikäli viranomaismääräykset niin edellyttävät.

2. Kaluston valmistelu

Porauskalusto ja tarvittavat välineet tuodaan kohteeseen. Tämä käsittää yleensä porauslaitteiston, suojavarusteet, porausputket ja mahdolliset tukimateriaalit. Valmisteluvaiheessa tehdään myös kaikki tarvittavat kalibroinnit ja tarkistetaan laitteiston kunto.

3. Porausasennuksen tekeminen

Porauslaitteisto asetetaan oikeaan asentoon ja kiinnitetään tukevasti. Asennustyöstä huolehditaan tarkasti, jotta poraus voidaan suorittaa turvallisesti ja tehokkaasti. Maaperän tai porattavan materiaalin erityispiirteet otetaan huomioon tässä vaiheessa.

4. Poraus

Itse porausprosessi alkaa, ja se voidaan jakaa seuraaviin alavaiheisiin:

• Porauskruunun avaaminen: Poraus aloitetaan avaamalla porauskruunu, joka tunkeutuu maaperään tai kiviainekseen.
• Porauksen edistäminen: Porauslaitteistoa ohjataan ja syötetään, jolloin poraus etenee haluttuun syvyyteen. Porauksen aikana voidaan käyttää erilaisia nesteitä tai ilmaa, jotta porausjätteet poistuvat reiästä tehokkaasti.
• Porausmittaukset: Porauksen edistymistä ja maanäytteitä tarkkaillaan jatkuvasti. Tämä auttaa varmistamaan työn tarkkuuden ja mahdollistaa tarvittaessa porauksen säätämisen.

5. Porausreiän viimeistely

Kun haluttu syvyys on saavutettu, porausreikä viimeistellään. Tämä voi sisältää reiän puhdistamista, putkitusta tai laitteiston poistamista. Viimeistelyvaiheen toimenpiteet riippuvat porauksen tarkoituksesta, kuten vedenhankinnasta, geologisista tutkimuksista tai rakennusten perustuksista.

6. Dokumentointi ja raportointi

Lopuksi porausprosessista tehdään yksityiskohtainen raportti. Tämä sisältää tiedot porausreikien sijainnista, syvyydestä, maaperän koostumuksesta ja kaikista havaituista ongelmista. Raportointivaiheessa voidaan myös luoda suosituksia jatkotoimenpiteille.

Porausprosessi on kokonaisuudessaan tarkkaan suunniteltu ja toteutettu, jotta työn laatu ja turvallisuus voidaan varmistaa. Hyvä ennakkosuunnittelu ja huolellinen toteutus ovat avaintekijöitä onnistuneessa porauksessa.

Maalämpöpumpun säästöt ja hyödyt verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin ovat huomattavat, ja niitä voidaan tarkastella useista näkökulmista: energiankulutus, käyttökustannukset, ympäristövaikutukset ja laitteiden pitkäikäisyys.

Energian säästö

Maalämpöpumppu käyttää maaperän tai veden lämpöä, joka on uusiutuvaa energiaa. Tämä lämpö otetaan talteen erityisen keruupiirin avulla ja muutetaan sähköenergian avulla käyttökelpoiseksi lämmöksi. Maalämpöjärjestelmä pystyy tuottamaan jopa 3-4 yksikköä lämpöenergiaa yhtä sähköyksikköä kohden. Tämä tekee maalämpöpumpusta erittäin energiatehokkaan verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin, kuten öljy- tai sähkölämmitykseen.

Alhaisemmat käyttökustannukset

Käyttökustannuksiltaan maalämpöpumppu on kilpailukykyinen. Vaikka maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi voi olla korkea, järjestelmä maksaa itsensä takaisin energiasäästöjen kautta. Keskimäärin maalämpöpumpulla voi säästää lämmityskustannuksissa noin 50-75 % verrattuna sähkölämmitykseen tai öljylämmitykseen.

Ympäristöystävällisyys

Maalämpöpumppu on huomattavasti ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin perinteiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmitysjärjestelmät. Se tuottaa vähän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä, mikä vähentää asuinrakennuksen hiilijalanjälkeä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä maalämpöpumppu auttaa torjumaan ilmastonmuutosta tehokkaasti.

Järjestelmän pitkäikäisyys ja vähäinen huoltotarve

Maalämpöpumput ovat tunnettuja pitkäikäisyydestään. Ne voivat kestää jopa 20-25 vuotta, ja maaperään asennetut keruupiirit jopa 50-100 vuotta. Lisäksi maalämpöjärjestelmät ovat suhteellisen huoltovapaita verrattuna esimerkiksi öljykattiloihin, jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Tämä vähentää omistajan huoltokustannuksia pitkällä aikavälillä.

Yhden järjestelmän monipuolisuus

Yksi maalämpöpumpun suurista eduista on sen monipuolisuus. Järjestelmän avulla voidaan sekä lämmittää että viilentää rakennus. Kesäaikaan maalämpöpumppu voi käyttää maaperää lämpöreservinä ja tuottaa viilennystä, mikä tekee siitä ympärivuotisesti hyödyllisen investoinnin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maalämpöpumppu tarjoaa merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa ja käyttökustannuksissa, on ympäristöystävällinen vaihtoehto, edellyttää vähän huoltoa ja on pitkäikäinen investointi. Näiden hyötyjen ansiosta maalämpöpumppu on houkutteleva valinta monille kotitalouksille, jotka harkitsevat lämmitysjärjestelmän uusimista.

Palvelusta maalämpöpumppu ja poraus saa kotitalousvähennystä. Maalämpöpumppu ja poraus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpöpumppu ja porauksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi