Maalämpöputket maahan

Katso hintasivu: Maalämpöputket maahan hinta

Maalämpöputket ovat osa maalämpöjärjestelmää, joka hyödyntää maaperän lämpöenergiaa rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen. Näitä putkia asennetaan maahan joko vaakasuoraan tai pystysuoraan, ja niissä kiertää lämmönkeruuneste, kuten vesiglykoli, joka siirtää maan lämpöä maalämpöpumpulle.

Maalämpöputkien toimintaperiaate maassa:

• Lämpöenergian keräys: Maalämpöputket kierrättävät lämmönkeruunesteen maahan, jossa se imee itseensä maaperässä olevaa lämpöenergiaa. Tämä energia on peräisin auringon säteilystä ja maan sisäisestä lämmöstä, joka säilyy tasaisena ympäri vuoden.
• Siirtoprosessi: Kerätty lämpöenergia siirretään maalämpöpumpulle, joka käyttää vapautunutta lämpöä rakennuksen lämmitykseen. Kesäisin prosessi voidaan kääntää, jolloin ylimääräinen lämpö siirretään rakennuksesta maaperään viilennyksen aikaansaamiseksi.
• Järjestelmän tehokkuus: Maalämpöjärjestelmän tehokkuus perustuu siihen, että maaperän lämpötila pysyy suhteellisen tasaisena vuoden ympäri, mikä mahdollistaa vakaan ja kustannustehokkaan energiansaannin lämmittämiseen ja viilentämiseen.

Maalämpöputkien sijoittaminen ja asennus on suunniteltava huolellisesti, jotta ne toimivat optimaalisesti ja tarjoavat parhaan hyödyn energian keräämisessä. Laadukkaasti asennettu maalämpöjärjestelmä voi merkittävästi vähentää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia sekä pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Maalämpöputket asennetaan yleensä maahan kahdella eri tavalla: vaakasuoraan ja pystysuoraan. Näiden kahden asennustavan syvyydet vaihtelevat huomattavasti, ja ne valitaan kohteen olosuhteiden ja tilantarpeen perusteella.

Vaakasuora asennus

Vaakasuorassa asennuksessa maalämpöputket sijoitetaan vaakasuoraan kaivantoon maanpinnan alle. Kaivantojen syvyys on yleensä noin 1,0-1,5 metriä, riippuen paikallisesta maaperästä ja ilmasto-olosuhteista. Tällä syvyydellä putket ovat riittävän syvällä, jotta ne eivät jäädy talvella, mutta eivät kuitenkaan liian syvällä, jotta asennus olisi liian kallis tai monimutkainen.

• Syvyys: noin 1,0-1,5 metriä
• Etäisyys: Putkien välisen etäisyyden tulisi olla vähintään 1,0 metriä, jotta ne eivät vaikuta toistensa lämmönkeruukykyyn.

Pystysuora asennus

Pystysuorassa asennuksessa maalämpökaivot porataan syvälle maahan. Kaivojen syvyydet vaihtelevat suuresti, mutta ne ovat yleensä noin 100-200 metriä syviä. Tämä syvyys mahdollistaa lämpöenergian keräämisen syvemmistä maakerroksista, joissa lämpötila on tasaisempi ja lämpöä on saatavana enemmän ympäri vuoden.

• Syvyys: noin 100-200 metriä
• Kaivojen väli: vähintään 15 metriä, jotta kaivot eivät vaikuta toistensa toimintaan.

Lopullinen asennussyvyys riippuu monista tekijöistä, kuten maaperän laadusta, ilmasto-olosuhteista ja tontin koosta. Asiantuntija voi arvioida parhaan ratkaisun kullekin yksittäiselle kohteelle. Kunkin asennustavan ja -syvyyden tarkoitus on varmistaa, että maalämpöjärjestelmä toimii tehokkaasti ja luotettavasti ympäri vuoden.

Maalämpöputkien valmistuksessa käytetään yleisesti kahta pääasiallista materiaaliryhmää: muovit ja metalliseokset. Jokaisella materiaalilla on omat etunsa ja rajoituksensa, joten valinta riippuu pitkälti sovelluksen vaatimuksista, maaperän olosuhteista ja asennuskustannuksista.

Muoviputket

• Polyeteeni (PE): Tämä on ylivoimaisesti yleisin materiaali maalämpöputkille. Erityisesti alhaisen tiheysluokan polyeteeni (LDPE) ja korkean tiheysluokan polyeteeni (HDPE) ovat suosittuja. Polyeteeniputket ovat kestäviä, joustavia ja korroosionkestäviä, mikä tekee niistä ihanteellisia maahan asennettaviksi. Ne sietävät hyvin lämpötilamuutoksia ja voivat taipua monimutkaisissakin asennuksissa.
• Ristisilloitettu polyeteeni (PEX): Tämä on polyeteenin muunnos, jossa molekyylirakenne on kemiallisesti ristisillottu, mikä parantaa materiaalin kestävyyttä ja lämpötilan sietokykyä. PEX-putket ovat erityisen kestäviä kemiallista rasitusta ja mekaanista kulutusta vastaan.

Metalliputket

• Kupari: Vaikka harvemmin käytetty, kupariputket voivat olla vaihtoehto maalämpöjärjestelmissä. Kuparin etuja ovat hyvä lämmönjohtokyky ja korroosionkestävyys useimmissa maaperäolosuhteissa. Kuitenkin kuparin korkea hinta ja suurempi asennustyön tarve rajoittavat sen käyttöä.
• Ruostumaton teräs: Vaikka ruostumaton teräs on myös harvoin käytetty materiaali maalämpöputkissa sen korkean hinnan ja painon vuoksi, se tarjoaa erinomaista kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Ruostumattomasta teräksestä valmistetut putket ovat erittäin kestäviä ja tarjoavat hyvän suojan erilaisilta maaperän kemiallisilta vaikutuksilta.

Kokonaisuudessaan valinta materiaalin suhteen perustuu useisiin tekijöihin, kuten taloudellisiin rajoitteisiin, maaperän kemialliseen koostumukseen, asennettavan maalämpöjärjestelmän suunnitteluun ja sen oletettuun käyttöikään. Polyeteeniputket ovat yleensä ensisijainen valinta joustavuutensa, kustannustehokkuutensa ja korroosionkestävyyden vuoksi, mutta tietyissä erikoistilanteissa metalliputket voivat olla perusteltu valinta.

Maalämpöputkia asennettaessa on tärkeää ottaa huomioon useita maaperän ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa asennuksen tehokkuuteen ja toimivuuteen. Seuraavassa on keskeisimmät maaperän ominaisuudet, jotka kannattaa huomioida:

1. Maaperän lämpöjohtavuus

Maaperän lämpöjohtavuus on kriittinen tekijä maalämpöjärjestelmän tehokkuuden kannalta. Maaperät muun muassa savea ja kosteaa hiekkaa johtavat lämpöä paremmin kuin kuiva hiekka tai sora. Hyvä lämpöjohtavuus tarkoittaa, että maalämpöjärjestelmä pystyy siirtämään enemmän lämpöä maaperästä ja takaisin, mikä parantaa järjestelmän suorituskykyä.

2. Maaperän kosteus

Kosteuden määrä maaperässä vaikuttaa suuresti sen lämpöjohtavuuteen. Kosteampi maaperä yleensä johtaa lämpöä paremmin kuin kuiva maaperä. On tärkeää ymmärtää paikallisen maaperän kosteusolosuhteet ja niiden mahdolliset vaihtelut vuodenajan mukaan.

3. Maaperän rakenne

Erilaiset maaperätyypit, kuten hiekka, savi, sora ja moreeni, vaikuttavat maalämpöputkien asennukseen ja järjestelmän tehokkuuteen. Savi ja moreeni esimerkiksi johtavat lämpöä hyvin, kun taas sora ja turve ovat huonompia lämmönjohtajia. Myös maaperän tiiveys vaikuttaa lämpöjohtavuuteen: tiivis maa johtaa lämpöä paremmin kuin huokoinen maa.

4. Maaperän stabiliteetti ja kantavuus

Maaperän kantavuus ja stabiliteetti ovat tärkeitä asennettaessa pitkiä pystysuoria tai vaakasuoria putkia. Epävakaa tai heikosti kantava maaperä saattaa vaatia lisätoimenpiteitä, kuten paalutusta tai tukirakenteita, jotka lisäävät asennuskustannuksia ja monimutkaisuutta.

5. Pohjaveden taso

Pohjaveden pinnan korkeus ja sen vaihtelu voi vaikuttaa maalämpöputkien toimintaan ja asennukseen. Korkealla oleva pohjavesi voi parantaa maaperän lämpöjohtavuutta, mutta samalla on varmistettava, että asennettava laitteisto kestää mahdolliset kosteusrasitteet.

6. Geologiset piirteet

Alueen geologiset piirteet, kuten kallion esiintyminen lähellä pintaa, maanalaiset vesistövirrat ja muut rakenteet, voivat vaikuttaa putkien asennustekniikkaan. Esimerkiksi kallioinen maaperä saattaa vaatia porausta, joka on kalliimpaa kuin kaivaminen pehmeässä maassa.

7. Maaperän kemialliset ominaisuudet

Maaperän kemialliset ominaisuudet, kuten happamuus tai alkalisuus, voivat vaikuttaa putkimateriaalien kestävyyteen. Erityisen happamat tai emäksiset maaperät saattavat vaatia erityisiä suojamateriaaleja tai pinnoitteita maalämpöputkille.

Oikein toteutettu geotekninen tutkimus antaa yksityiskohtaisen kuvan maaperän ominaisuuksista ja auttaa suunnittelemaan maalämpöjärjestelmän, joka toimii tehokkaasti pitkällä aikavälillä. Näin varmistetaan, että maalämpöputkien asennus ja käyttö ovat mahdollisimman optimaaliset juuri kyseisellä alueella.

Maalämpöputkien asennusprosessi koostuu useista vaiheista, jotka on suunniteltu varmistamaan järjestelmän tehokkuus ja kestävyys. Tässä on asennusprosessin päävaiheet:

Suuntaaminen ja suunnittelu

Ennen varsinaisen asennuksen aloittamista suoritetaan huolellinen suunnittelu. Tämä sisältää maaperän tutkimukset ja lämpöpumpun mitoituksen, josta saadaan arvio tarvittavasta putkistosta ja kaivojen syvyydestä. Myös putkistojen reitit ja muut asennuspaikan erityispiirteet kartoitetaan.

Porakaivon poraaminen

Maalämpöjärjestelmän sydän on maaperään porattava energiareikä, johon maalämpöputket asennetaan. Porakaivon poraaminen suoritetaan ammattilaisen toimesta, ja sen syvyys riippuu muun muassa rakennuksen energiantarpeesta ja maaperän ominaisuuksista. Suomessa kaivot ovat yleensä 100-200 metriä syviä.

Putkien asennus

Kun porakaivo on valmis, sinne asennetaan U-muotoiset maalämpöputket, jotka ovat yleensä PE100-muoviputkia. Putket täytetään ja tiivistetään lämpönestellä, joka kiertää putkistossa ja siirtää lämpöä maaperästä lämpöpumppuun.

Putkiston liittäminen

Seuraavaksi putkisto yhdistetään rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Tämä voi sisältää lämmityspiirien jakotukin, pumpun ja mahdollisesti puskurivaraajan kytkennät. Asennusvaiheessa varmistetaan kaikkien liitäntöjen tiiviys ja toimivuus.

Lämpöpumpun asennus ja käyttöönotto

Lopuksi maalämpölaitteisto asennetaan ja säädetään. Tämä sisältää lämpöpumpun asentamisen, putkistojen liittämisen sisätiloissa sekä automatiikan ja ohjausjärjestelmien konfiguroinnin. Laitteisto testataan ja säädetään optimaaliselle toimintatasolle.

Käyttöönotto ja jälkiseuranta

Kun järjestelmä on asennettu ja säädetty, se otetaan käyttöön. Asentajat varmistavat, että loppukäyttäjä on perehdytetty järjestelmän käyttöön ja huoltoon. On suositeltavaa seurata järjestelmän toimintaa ensimmäisten kuukausien aikana, jotta mahdolliset hienosäädöt voidaan tehdä ajoissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maalämpöputkien asennusprosessi on monivaiheinen ja vaatii huolellista suunnittelua, ammattitaitoista asennustyötä sekä järjestelmän tarkkaa säätämistä ja käyttöönottoa. Tämän seurauksena hyvin asennettu maalämpöjärjestelmä toimii tehokkaasti ja luotettavasti pitkään.

Palvelusta maalämpöputket maahan saa kotitalousvähennystä. Maalämpöputket maahan on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpöputket maahan kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi