Pellettilämmityksen vaihto maalämpöön

Katso hintasivu: Pellettilämmityksen vaihto maalämpöön hinta

Energiansäästöt

Maalämpöjärjestelmä tarjoaa yleensä merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa verrattuna pellettilämmitykseen. Maalämpöpumput käyttävät maaperän tai vesistön lämpöenergiaa, mikä on hyvin kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä.

Huoltovapaus

Pellettilämmitys vaatii säännöllistä huoltoa ja pellettien lisäämistä kattilaan. Maalämpöjärjestelmät ovat lähes huoltovapaita ja vaativat vain hieman ylläpitoa, mikä vapauttaa aikaa muuhun.

Ympäristöystävällisyys

Maalämpö on fossiilivapaa energianlähde, mikä tekee siitä ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Se vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa pienentämään ekologista jalanjälkeä.

Pitkäaikainen investointi

Vaikka maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi saattaa olla suurempi, se on pitkäikäinen ratkaisu, joka voi lisätä kiinteistön arvoa ja tarjota takaisinmaksuaikaa keskimäärin 10-15 vuodessa alhaisempien käyttökustannusten ansiosta.

Käyttömukavuus

Maalämpöjärjestelmät tarjoavat vakaata ja tasalaatuista lämpöä ilman, että tarvitsee huolehtia polttoaineen saatavuudesta tai varastoinnista. Tämä lisää asumismukavuutta ja vähentää arjen stressiä.

Maalämpöjärjestelmän edut verrattuna pellettilämmitykseen:

Kustannustehokkuus ja säästöt

Maalämpöjärjestelmässä käytetään maaperän lämpöä rakennuksen lämmittämiseen. Vaikka alkuinvestointi voi olla suuri, maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin pellettilämmityksessä. Maalämpöjärjestelmä voi merkittävästi alentaa lämmityslaskuja pitkällä aikavälillä.

Ympäristöystävällisyys

Maalämpö on uusiutuva energianlähde, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä. Tämä tekee siitä ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon kuin pellettilämmitys, joka perustuu polttoaineen (pelletit) polttamiseen. Vaikka pelletit voidaan valmistaa uusiutuvasta materiaalista, niiden palaminen synnyttää kuitenkin hiilidioksidipäästöjä.

Huoltovapaus

Maalämpöjärjestelmä on pitkälti huoltovapaa, kun taas pellettilämmitysjärjestelmän käyttö vaatii säännöllistä huoltoa ja puhdistusta. Pellettipoltin tulee puhdistaa ja pellettivarastoa täytyy täydentää säännöllisesti, mikä lisää käyttömukavuuteen liittyviä tehtäviä.

Käyttömukavuus

Maalämpöjärjestelmä toimii lähes automaattisesti eikä vaadi käyttäjältä päivittäistä huomiota. Pellettilämmityksessä taas tarvitaan enemmän käyttäjän panostusta, sillä pellettien lisääminen ja laitteen huolto on osa arkea.

Järjestelmän kestävyys ja pitkäikäisyys

Maalämpöjärjestelmät ovat erittäin kestäviä ja niiden käyttöikä voi olla useita kymmeniä vuosia. Tämä tekee niistä pitkäikäisemmän investoinnin verrattuna pellettilämmitykseen, jonka komponentit voivat kulua nopeammin ja vaatia enemmän huoltoa ja osien vaihtoa.

Tilantarve

Maalämpöjärjestelmään tarvitaan vain ulkoinen lämmönkeräysjärjestelmä (esim. maapiiri), kun taas pellettilämmityksessä vaaditaan tilaa pellettivarastolle ja mahdollisesti erillinen tila kattilalle ja polttimelle. Tämä voi olla merkittävä etu, erityisesti pienemmissä kiinteistöissä tai kaupunkialueilla, missä tilaa on rajoitetusti.

Maalämpöjärjestelmän asennusprosessi on monivaiheinen ja vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Tässä on yleiskatsaus prosessista vaihe vaiheelta:

1. Alkukartoitus ja suunnittelu

Maalämpöprojektin ensimmäinen vaihe on alkukartoitus ja suunnittelu. Asiantuntija arvioi kohteen maalämpömahdollisuudet ja tekee tarvittavat laskelmat, kuten energiatarpeen arvioimisen ja järjestelmän mitoituksen. Tämän vaiheen aikana selvitetään myös mahdolliset lupa-asiat ja tarvittavat suunnitelmat.

2. Luvat ja ilmoitukset

Ennen poraustöiden aloittamista on varmistettava, että kaikki tarvittavat luvat ja ilmoitukset on tehty. Tämä voi sisältää porausluvat, ympäristölupa-asiat sekä mahdolliset ilmoitukset kunnalle tai muille viranomaisille.

3. Poraus ja keruupiirin asennus

Seuraavassa vaiheessa maalämpökaivot porataan maan alle. Porausvaihe kestää yleensä yhdestä kahteen päivään per porausreikä. Porauksen jälkeen keruupiiri asennetaan maalämpökaivoon ja täytetään lämmönkeruunestellä, joka kiertää piirin kautta keräten lämpöenergiaa maasta.

4. Lämmönjakoputkiston asennus

Keruupiiristä lämpöenergia siirretään lämmönjakoputkiston kautta maalämpöpumpulle. Tämä vaihe sisältää putkistojen kaivamisen ja asentamisen, mikä voi kestää muutamasta päivästä viikkoon riippuen kohteen laajuudesta ja maaperän olosuhteista.

5. Maalämpöpumpun asennus

Maalämpöpumppu sijoitetaan yleensä talon tekniseen tilaan, kuten kellariin tai tekniseen huoneeseen. Pumppu kytketään sekä keruupiiriin että talon lämmitysjärjestelmään. Tämä vaihe kestää yleensä 1–2 päivää.

6. Järjestelmän käyttöönotto ja testaus

Kun kaikki komponentit on asennettu, järjestelmän käyttöönotto ja testaus suoritetaan varmistamaan, että kaikki toimii suunnitellusti. Tämä vaihe voi kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään riippuen järjestelmän monimutkaisuudesta ja tarvittavista säädöistä.

7. Käyttökoulutus ja dokumentointi

Viimeisessä vaiheessa käyttäjälle annetaan koulutus maalämpöjärjestelmän käytöstä ja ylläpidosta. Lisäksi toimitetaan tarvittavat dokumentit, kuten käyttöohjeet, huolto-ohjeet ja takuutodistukset.

Kokonaisuudessaan maalämpöjärjestelmän asennusprosessi kestää yleensä yhdestä kahteen kuukautta. Tähän vaikuttavat muun muassa lupaprosessien kesto, porauksen ja asennuksen mahdolliset yllätykset sekä sääolosuhteet.

Maalämpöjärjestelmän asentamiseksi kiinteistön tulee täyttää useita vaatimuksia, jotka voidaan jakaa teknisiin, maantieteellisiin ja lainsäädännöllisiin vaatimuksiin.

Tekniset vaatimukset

Maalämpöjärjestelmän tekniset vaatimukset koskevat erityisesti kiinteistön rakennetta ja lämmitysjärjestelmää.

• Lämmitysjärjestelmä: Kiinteistössä tulee olla vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, sillä maalämpöpumppu liitetään siihen. Jos kiinteistössä on käytössä suora sähkölämmitys, se täytyy muuttaa vesikiertoiseksi.
• Eristys: Kiinteistön lämmöneristys täytyy olla riittävän tehokas, jotta maalämpöjärjestelmä toimii optimaalisesti. Huono eristys voi johtaa korkeampiin energiakustannuksiin ja järjestelmän tehottomuuteen.
• Sähköliittymä: Järjestelmän toimintaan tarvitaan riittävän tehoinen sähköliittymä, joka kattaa maalämpöpumpun tarvitsemat sähkötehot.

Maantieteelliset vaatimukset

Maantieteelliset tekijät vaikuttavat merkittävästi maalämpöjärjestelmän mahdollisuuksiin ja tehokkuuteen.

• Sopiva tontin maaperä: Tontin maaperän tulee olla sopiva lämpökeruuputkien tai kallioporauksen asentamiseen. Eri maaperät, kuten savi, hiekka ja kallio, vaikuttavat porausmenetelmiin ja kustannuksiin.
• Tilaa keruupiirille: Jos käytetään vaakaputkistoa, tontilla on oltava riittävästi tilaa keruuputkiston asentamiseksi. Pystysuoraan poraukseen riittää huomattavasti pienempi tila, mutta se voi olla kalliimpaa.
• Paikalliset olosuhteet: Alueen lämpöolosuhteet ja maalämpöpotentiaali vaikuttavat järjestelmän toteutettavuuteen ja tehokkuuteen.

Lainsäädännölliset vaatimukset

Maalämpöjärjestelmän asentaminen edellyttää erilaisia lupia ja huomioita lainsäädännön osalta.

• Luvat ja ilmoitukset: Lämpökaivon poraamiseen ja putkistojen asentamiseen tarvitaan usein toimenpide- tai rakennuslupa. Tästä vastaa yleensä kunnan rakennusvalvonta.
• Ympäristöasiat: Lämpökaivon asennuksessa on otettava huomioon ympäristövaikutukset, kuten pohjaveden suojelu. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita ja vaatimuksia.
• Naapurien kuuleminen: Joissakin tapauksissa naapurit on kuultava ennen maalämpöjärjestelmän asentamista, erityisesti jos lämpökaivo sijoitetaan lähelle rajaa.

Annetut vaatimukset varmistavat, että maalämpöjärjestelmä toimii tehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja turvallisesti, täyttäen samalla kaikki tekniset ja lainsäädännölliset edellytykset.

Siirtyminen pellettilämmityksestä maalämpöön voi vaikuttaa merkittävästi vuosittaisiin lämmityskuluihin ja energiatehokkuuteen. Tarkastellaan ensin vuosittaisia lämmityskuluja ja sitten energiatehokkuutta.

Vuosittaiset lämmityskulut

Yleisesti ottaen maalämpöjärjestelmän käyttökustannukset ovat alhaisemmat verrattuna pellettilämmitykseen. Tämä johtuu useasta tekijästä:

• Sähkönkulutus: Maalämpöpumppu käyttää sähköä lämmönsiirtoon, mutta se on huomattavasti energiatehokkaampi. Tämä tarkoittaa, että se tuottaa enemmän lämpöenergiaa jokaista käytettyä sähköyksikköä kohden.
• Polttoainekustannukset: Pelletti on biopolttoaine ja sen hinta voi vaihdella. Maalämpö sen sijaan ei tarvitse ulkoista polttoainetta, mikä tekee kustannuksista ennakoitavampia ja vähemmän alttiita markkinoiden vaihteluille.
• Huoltokustannukset: Maalämpöjärjestelmän huoltokulut ovat yleensä pienemmät kuin pellettikattilan, joka vaatii säännöllistä puhdistusta ja huoltoa.

Nämä tekijät johtavat usein siihen, että maalämpöjärjestelmän käyttökulut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin pellettilämmityksen.

Energiakehokkuus

Maalämpöpumput ovat erittäin energiatehokkaita. Tämä johtuu pääasiassa niiden toimintaperiaatteesta, jossa ne hyödyntävät maaperän vakaata lämpötilaa lämmön talteenottoon. Tähän perustuvat myös seuraavat edut:

• Sähkön hyötysuhde (COP-arvo): Maalämpöpumpun hyötysuhde eli COP (Coefficient of Performance) voi olla jopa 3-5. Tämä tarkoittaa, että jokaista käytettyä sähköyksikköä kohden saadaan 3-5 yksikköä lämpöenergiaa.
• Ympäristövaikutukset: Maalämpö on ympäristöystävällinen lämmitystapa, koska se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ei käytä fossiilisia polttoaineita. Tämä tekee siitä kestävän vaihtoehdon pitkällä aikavälillä.
• Jatkuva tehokkuus: Pelletti on myös uusiutuva energiamuoto, mutta sen poltto aiheuttaa päästöjä ja vaatii säännöllistä materiaalin täydennystä. Maalämpöjärjestelmä puolestaan toimii tasaisesti vuoden ympäri ilman jatkuvaa täydennyksen tarvetta.

Kokonaisuudessaan, siirtyminen pellettilämmityksestä maalämpöön parantaa energiatehokkuutta ja voi merkittävästi alentaa vuosittaisia lämmityskustannuksia. Investointi maalämpöjärjestelmään on usein suurempi, mutta pitkällä aikavälillä saavutettavat säästöt ja ympäristöhyödyt tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille kotitalouksille ja kiinteistöille.

Palvelusta pellettilämmityksen vaihto maalämpöön saa kotitalousvähennystä. Pellettilämmityksen vaihto maalämpöön on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 pellettilämmityksen vaihto maalämpöön kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi