Täysteho-maalämpöpumppu

Katso hintasivu: Täysteho-maalämpöpumppu hinta

Täysteho-maalämpöpumppu on laite, joka hyödyntää maaperään tai vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa täysimääräisesti talon lämmitykseen ja käyttöveden tuottamiseen. Tämä tarkoittaa, että täysteho-maalämpöpumppu on mitoitettu niin, että se pystyy yksinään kattamaan rakennuksen koko lämmitystarpeen ilman lisälämmönlähdettä.

Maalämpöpumppu toimii seuraavasti:

1. Lämmön kerääminen: Maalämmön keruupiiri kerää maaperästä tai vesistöstä talteen lämpöenergiaa. Tämä tapahtuu keruuputkistossa kiertävän nesteen avulla, joka voi olla esimerkiksi jäätymätön vesi-glykoli-seos.
2. Lämmön siirtäminen: Kerätty lämpöenergia siirretään lämpöpumpun höyrystimeen, jossa keruunesteen lämpö haihduttaa kylmäaineen. Höyrystyessään kylmäaine muuttuu kaasumaiseksi ja sitoo itseensä lämpöenergiaa.
3. Lämmön puristaminen: Kompressori puristaa kaasuuntuneen kylmäaineen, jolloin kaasu kuumenee entisestään. Tällä tavalla lämpöpumpun lämpötila nousee riittävän korkeaksi rakennuksen lämmittämiseksi.
4. Lämmön luovuttaminen: Kuuma kylmäaine johdetaan lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpöä rakennuksen lämmitysjärjestelmään, kuten patteriverkostoon, lattialämmitykseen tai käyttövesivaraajaan. Tämän jälkeen kylmäaine jäähtyy ja muuttuu takaisin nestemäiseksi.

Täysteho-maalämpöpumpun toiminnan etuna on sen kyky tuottaa kaikki tarvittava lämpö energia edullisesti ja ympäristöystävällisesti, pienentäen merkittävästi rakennuksen lämmityskustannuksia ja hiilijalanjälkeä.

Täysteho-maalämpöpumpun edut verrattuna osateho- ja ilma-vesilämpöpumppuihin voidaan jakaa useisiin eri tekijöihin, jotka liittyvät taloudellisiin, teknisiin ja käytännöllisiin näkökulmiin.

Täysteho-maalämpöpumppu

Täysteho-maalämpöpumppu on järjestelmä, jossa maalämpö toimii ainoana lämmönlähteenä, ja se on mitoitettu kattamaan rakennuksen koko lämmitystarve sekä käyttöveden lämmitys. Tässä muutamia sen merkittäviä etuja:

• Energiatehokkuus: Maalämpöpumput hyödyntävät maan alla olevaan tasaisen lämpötilaan perustuvaa energiaa, mikä mahdollistaa korkean hyötysuhteen vuoden ympäri. Tämä tarkoittaa alempia energiakustannuksia pitkällä aikavälillä.
• Vakaa suorituskyky: Maalämpöjärjestelmän suorituskyky ei ole riippuvainen ulkolämpötiloista, toisin kuin ilma-vesilämpöpumpuilla, joiden tehokkuus voi laskea kylmissä olosuhteissa.
• Pienemmät käyttökustannukset: Kun järjestelmä kattaa koko rakennuksen lämmitystarpeen, ei ole tarvetta käyttää lisälämmönlähteitä, mikä vähentää energialaskuja.
• Ympäristöystävällisyys: Maalämpö käyttää uusiutuvaa energiaa maaperästä, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tekee siitä ekologisesti kestävän ratkaisun.
• Huoltovapaus: Maalämpöpumput ovat yleensä erittäin kestäviä ja vaativat vähän huoltoa verrattuna esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppuihin, joilla on enemmän liikkuvia osia alttiina sään vaikutuksille.

Osateho-maalämpöpumppu

Osateho-maalämpöpumppu hyödyntää maalämmön lisäksi toista lämmönlähdettä, kuten sähkölämmitystä. Vaikka tämä järjestelmä onkin kustannustehokas investointivaiheessa, täysteho-maalämpöpumppu tarjoaa yleensä paremmat pitkän aikavälin säästöt ja suorituskyvyn.

Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu käyttää ulkoilman lämpöenergiaa. Vaikka näitä järjestelmiä on usein nopeampi ja edullisempi asentaa kuin maalämpöpumppuja, on niillä joitakin rajoituksia verrattuna täysteho-maalämpöpumppuun:

• Tehonvaihtelu: Ilma-vesilämpöpumppujen suorituskyky laskee merkittävästi kylmissä olosuhteissa, mikä voi johtaa tarpeeseen käyttää lisälämmönlähteitä kovimmilla pakkasilla.
• Korkeammat käyttökustannukset: Kylmänä vuodenaikana ilma-vesilämpöpumppujen sähkönkulutus nousee, mikä voi lisätä energiakustannuksia.
• Käyttöikä ja huolto: Ilma-vesilämpöpumput altistuvat sääolosuhteille ja saattavat kulua nopeammin kuin maalämpöpumput, mikä lisää huollon tarvetta ja kustannuksia ajan myötä.

Kokonaisuudessaan täysteho-maalämpöpumppu tarjoaa luotettavan, tehokkaan ja ympäristöystävällisen ratkaisun rakennusten lämmitykseen, joten se on usein paras valinta, jos tavoitellaan pitkäaikaisia säästöjä ja ekologista kestävyyttä.

Täysteho-maalämpöpumpun asennusprosessi etenee useiden vaiheiden kautta ja sisältää monia yksityiskohtia. Seuraavassa on esitetty prosessin päävaiheet:

1. Esiselvitykset ja suunnittelu

Prosessi alkaa kattavilla esiselvityksillä ja huolellisella suunnittelulla. Tässä vaiheessa kartoitetaan kiinteistön lämmitystarve ja energiatehokkuus, jotta voidaan valita sopivin maalämpöpumppu ja määrittää porakaivon syvyys. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa kiinteistön koko, eristysratkaisut ja nykyinen lämmitysjärjestelmä.

2. Luvat ja ilmoitukset

Ennen varsinaisten töiden aloittamista on hankittava tarvittavat luvat ja tehtävä ilmoitukset viranomaisille. Tämä vaihe voi sisältää esimerkiksi toimenpideluvan hakemisen ja naapureiden kuulemisen. Viranomaisvaatimukset voivat vaihdella alueittain.

3. Porakaivon poraus

Täysteho-maalämpöpumpun toiminta perustuu maaperään tai kallioon porattuun lämpökaivoon. Porakaivon poraus on yksi asennusprosessin tärkeimmistä ja teknisesti haastavimmista vaiheista. Kaivon syvyys määräytyy lämpöpumpun tehontarpeen ja paikallisten olosuhteiden perusteella, ja se voi olla useita satoja metrejä.

4. Kollektoreiden asennus

Kun porakaivo on valmis, seuraavaksi asennetaan kollektoriputket, jotka upotetaan kaivoon. Nämä putket kierrättävät lämmönsiirtonestettä, joka kerää maaperän lämpöä ja siirtää sen maalämpöpumpulle. Putket liitetään toisiinsa ja kaivo täytetään tarvittavilla eristemateriaaleilla.

5. Maalämpöpumpun ja talotekniikan asennus

Seuraavaksi asennetaan itse maalämpöpumppu, joka sijoitetaan yleensä kiinteistön tekniseen tilaan tai muuhun tarkoitukseen sopivaan paikkaan. Samalla uusitaan tai päivitetään tarvittava talotekniikka, kuten lämmönjakelujärjestelmä ja mahdolliset vesikiertoiset patterit tai lattialämmitysjärjestelmät.

6. Putkistojen ja sähköjärjestelmien kytkeminen

Maalämpöpumppu yhdistetään kiinteistön lämmitysjärjestelmään ja porakaivoon asennettuihin kollektoreihin. Lisäksi maalämpöpumppu tarvitsee sähköistyksen, joten sähköasentaja asentaa tarvittavat kytkennät ja ohjausyksiköt. Näin varmistetaan pumpun turvallinen ja tehokas toiminta.

7. Testaus ja käyttöönotto

Kun kaikki asennukset on saatu valmiiksi, järjestelmälle tehdään perusteelliset testit. Tämä sisältää muun muassa paine- ja tiiviystestit sekä lämmitysjärjestelmän toiminnan tarkistamisen. Lisäksi maalämpöpumpun asetukset säädetään optimaalisiksi kiinteistön tarpeiden mukaisesti.

8. Käytönopastus ja dokumentointi

Lopuksi asiakas saa kattavan käytönopastuksen maalämpöpumpun käytöstä, huollosta ja mahdollisista vikatilanteista. Kaikista asennusvaiheista ja testauksista laaditaan dokumentit, jotka luovutetaan asiakkaalle. Lisäksi annetaan huolto-ohjeet ja sovitaan mahdollisesta huolto-ohjelmasta.

Näiden vaiheiden jälkeen täysteho-maalämpöpumppu on valmis tuottamaan kiinteistölle ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta lämpöenergiaa. Asennusprosessin huolellinen suunnittelu ja toteutus ovat avainasemassa järjestelmän pitkäaikaisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Maalämpöpumppu voi merkittävästi vähentää rakennuksen energiankulutusta. Täystehoinen maalämpöpumppu voi säästää vuosittain jopa 50-75 % lämmitysenergiasta verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin, kuten öljy- tai sähkölämmitykseen. Säästö riippuu monista tekijöistä, kuten rakennuksen koosta, eristyksen laadusta, paikallisesta ilmastosta ja käytössään olevien perinteisten energianlähteiden kustannuksista.

Miten maalämpöpumppu toimii?

Maalämpöpumppu käyttää maaperään varastoitunutta energiaa lämmönlähteenä. Se ottaa energian maaperästä, lisää sen lämpötilaa lämpöpumpun avulla ja jakaa sen edelleen rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Tämä prosessi on huomattavasti energiatehokkaampi kuin perinteiset lämmitysmuodot, koska se hyödyntää uusiutuvaa energiaa.

Säästöjen laskeminen

Vuotuisten säästöjen tarkentamiseksi on tärkeää harkita seuraavia tekijöitä:

• Energian kulutus ennen ja jälkeen maalämpöpumpun asennuksen: Selvitä, kuinka paljon energiaa rakennus kulutti lämmitykseen ennen maalämpöpumpun asennusta. Tämä antaa lähtötason, jota verrataan maalämpöpumpun käyttöön perustuvaan kulutukseen.
• Paikalliset energianhinnat: Energian kustannukset voivat vaihdella alueittain. Säästöjen määrään vaikuttaa myös se, mitä energianlähdettä maalämpöpumppu korvaa ja mikä on kyseisen energian lähteen hinta.
• Lämpöpumpun hyötysuhde (COP): Hyötysuhdetta (Coefficient of Performance) kuvaava COP-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöä saadaan ulos suhteessa käytettyyn sähköön. Esimerkiksi COP-arvo 4 tarkoittaa, että yksi kilowattitunti sähköä tuottaa neljä kilowattituntia lämpöä.
• Ilmasto: paikallinen ilmasto vaikuttaa lämpöpumpun tehokkuuteen. Kylmemmillä alueilla tarvitaan enemmän energiaa lämmitykseen, mikä korostaa maalämpöpumpun hyötyjä.

Esimerkkilaskelma

Oletetaan, että talon vuosittainen energiankulutus lämmitykseen ennen maalämpöpumppua on 20 000 kWh, ja maalämpöpumppu vähentää tätä kulutusta 60 %. Tämä tarkoittaa 12 000 kWh säästöä vuosittain. Jos energiakustannus on 0,15 €/kWh, vuotuiset säästöt olisivat 12 000 kWh * 0,15 €/kWh = 1 800 €.

Tästä voidaan päätellä, että täystehoinen maalämpöpumppu voi tuoda huomattavia säästöjä energiankulutuksessa ja kustannuksissa. Investoinnin takaisinmaksuaika riippuu säästöistä ja järjestelmän hankinta- ja asennuskustannuksista.

Täysteho-maalämpöpumpun huolto ja ylläpito on tärkeää sen toiminnan ja tehokkuuden ylläpitämiseksi sekä laitteiston käyttöiän pidentämiseksi. Tässä on kattava ohjeistus huoltotoimenpiteiden ja ylläpidon toteutuksesta:

1. Säännölliset tarkastukset

Säännölliset tarkastukset tulisi suorittaa vähintään kerran vuodessa. Tarkastusten yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Laitteen yleiskunto: Tarkista visuaalisesti mahdolliset vauriot, vuodot ja epäpuhtaudet.
• Sähkö- ja ohjausjärjestelmä: Varmista, että kaikki sähköliitännät ovat kunnossa ja ettei niissä ole korroosiota tai löysyyksiä. Tarkasta myös ohjausjärjestelmän toiminta.
• Lämpöpumppu ja lämmönvaihtimet: Puhdista tarpeen mukaan pölystä ja roskista, jotka voivat heikentää laitteen toimintaa.

2. Järjestelmän tarkistus ja testaus

Järjestelmää on hyvä testata ja tarkistaa perusteellisesti esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Lämpökaivon tai maapiirin tarkastus: Varmista, että lämpökaivo tai maapiiri ei ole tukkeutunut tai vaurioitunut.
• Nesteiden tarkistus: Tarkista lämmönsiirtonesteiden, kuten glykolin, tasot ja tarvittaessa lisää tai vaihda nestettä.
• Painetestit: Suorita järjestelmän painetestit vuotojen havaitsemiseksi.

3. Suodattimien puhdistus ja vaihto

Suurin osa lämpöpumpuista sisältää suodattimia, jotka on puhdistettava tai vaihdettava säännöllisesti:

• Ilmansuodattimet: Puhdista tai vaihda ilmansuodattimet, jotta ilmanvaihto toimii tehokkaasti ja lämpöpumpun toiminta ei heikkene.
• Lämmönvaihtimen suodattimet: Puhdista lämmönvaihtimen suodattimet estääksesi lian ja roskien kertymisen, jotka voivat heikentää järjestelmän suorituskykyä.

4. Käyttöparametrien seuranta

Lämpöpumpun käyttöparametreja tulisi seurata jatkuvasti ja säätää tarvittaessa:

• Lämpötilan säätö: Tarkista ja säädä tarvittaessa laitteen tuottaman lämmön ja veden lämpötilat halutulle tasolle.
• Tarkkailu: Seuraa järjestelmän suorituskykyä ja energiankulutusta mittareiden avulla ja havaitse mahdolliset poikkeamat aikaisessa vaiheessa.

5. Ammattilaisen tekemä huolto

Vaikka monet ylläpitotoimenpiteet voidaan suorittaa itse, on suositeltavaa kutsua ammattitaitoinen huoltohenkilö paikalle vähintään kerran vuodessa:

• Ammattilainen voi suorittaa perusteellisemmat tarkastukset ja säädöt.
• Voidaan tehdä tarvittavat korjaukset ja osien vaihtamiset.
• Ammattilainen antaa myös arvokkaita neuvoja ja vinkkejä laitteen optimaalisesta käytöstä ja ylläpidosta.

Oikein toteutettu huolto ja ylläpito varmistavat, että täysteho-maalämpöpumppu toimii tehokkaasti ja luotettavasti koko käyttöikänsä ajan.

Palvelusta täysteho-maalämpöpumppu saa kotitalousvähennystä. Täysteho-maalämpöpumppu on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 täysteho-maalämpöpumppun kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi