Kerrostalon peruskorjaus

Katso hintasivu: Kerrostalon peruskorjaus hinta

Kerrostalon peruskorjaus kattaa laajan kirjon toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa tai palauttaa rakennuksen tekninen ja visuaalinen kunto. Yleisimpiä peruskorjauksen osa-alueita ovat:

• Julkisivukorjaukset: Tällöin korjataan tai uusitaan rakennuksen ulkoverhousta, mikä saattaa sisältää rappauksen, tiilisaumojen uusimisen, maalaustöitä sekä parvekkeiden kunnostamista.
• Kattokorjaukset: Katto voi saada uuden vesikatteen tai se voidaan tiivistää ja varustaa uusilla sadevesijärjestelmillä.
• Putkiremontit: Vesijohto- ja viemärijärjestelmät uusitaan tai peruskorjataan, mikä yleisesti tunnetaan linjasaneerauksena.
• Sähkö- ja tietojärjestelmät: Vanhoja sähköjärjestelmiä ja kaapelointeja saatetaan päivittää sekä lisätä nykyaikaisia tietoliikennevalmiuksia.
• Ilmanvaihto: Vanhojen ilmanvaihtojärjestelmien uudistaminen tai parantaminen paremman sisäilman takaamiseksi.
• Ikkunoiden ja ovien uusiminen: Energiatehokkuuden parantamiseksi vaihdetaan vanhat ikkunat ja ovet energiatehokkaampiin malleihin.
• Sisätilojen kunnostus: Asuntojen ja yleisten tilojen pintaremontit, kuten lattiamateriaalien vaihto, seinien maalaus sekä keittiöiden ja kylpyhuoneiden uudistaminen.
• Energiatehokkuus: Energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan tehdä eristystöitä, asentaa aurinkopaneeleita tai muita energiaa säästäviä järjestelmiä.

Nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa joko erikseen tai yhtenä kokonaisuutena, riippuen rakennuksen kunnosta ja taloyhtiön tarpeista.

Kerrostalon peruskorjaus on tarpeen monista eri syistä, joista tärkeimmät liittyvät rakennuksen toimivuuteen, turvallisuuteen, energiatehokkuuteen ja asukkaiden mukavuuteen. Peruskorjauksella varmistetaan, että rakennus täyttää nykyajan standardit ja pysyy käyttökelpoisena pitkälle tulevaisuuteen.

Rakenteellinen kunto ja turvallisuus

Ajan myötä rakennuksen rakenteet ja järjestelmät kuluvat ja saattavat vaurioitua. Tämä voi johtaa turvallisuusriskeihin, kuten rakenteiden heikkenemiseen, kosteusvaurioihin ja paloturvallisuusongelmiin. Peruskorjauksen yhteydessä nämä riskit voidaan tunnistaa ja korjata ennen kuin ne aiheuttavat vakavia ongelmia.

Energiansäästö ja ympäristöystävällisyys

Vanhat rakennukset eivät yleensä ole yhtä energiatehokkaita kuin uudet. Peruskorjauksessa voidaan parantaa esimerkiksi ikkunoiden, ovien ja eristysten energiatehokkuutta, mikä vähentää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia sekä pienentää hiilijalanjälkeä. Tämä on merkittävä etu sekä asukkaille että ympäristölle.

Asumisviihtyvyys ja mukavuus

Ajan myötä asukkaiden tarpeet ja odotukset muuttuvat. Peruskorjauksen yhteydessä voidaan päivittää asuinympäristö vastaamaan nykyajan vaatimuksia, kuten parantaa äänieristystä, lisätä moderneja mukavuuksia ja päivittää yleisiä tiloja. Näin asukkaiden elämänlaatu paranee.

Teknisten järjestelmien päivitys

Vesijohdot, viemärit, sähköjärjestelmät ja lämmitysjärjestelmät kuluvat ja vanhentuvat ajan myötä. Näiden järjestelmien päivittäminen ei ainoastaan paranna turvallisuutta ja luotettavuutta, vaan voi myös vähentää käyttökustannuksia ja parantaa energiatehokkuutta.

Esteettinen ulkonäkö ja arvo

Rakennuksen ulko- ja sisätilojen siisti ja nykyaikainen ulkonäkö lisää paitsi asukkaiden viihtyisyyttä, myös rakennuksen arvoa. Peruskorjauksen yhteydessä voidaan tehdä parannuksia, jotka vaikuttavat myönteisesti kiinteistön markkina-arvoon ja houkuttelevyyteen.

Kokonaisuudessaan peruskorjaus on investointi, joka tukee rakennuksen pitkäikäisyyttä, parantaa asumismukavuutta sekä lisää turvallisuutta ja energiatehokkuutta, mikä tekee siitä tarpeellisen ja usein välttämättömän hankkeen.”

Kerrostalon peruskorjaus on laaja projekti, joka vaatii huolellista suunnittelua ja useiden vaiheiden läpikäymistä. Seuraavassa on esitelty prosessin päävaiheet ja keskeiset huomioitavat asiat:

1. Tarveselvitys ja kuntotutkimus

Ensimmäinen askel on tarveselvitys, jossa määritellään, miksi peruskorjausta tarvitaan ja mitä remontin halutaan kattaavan. Tämä sisältää kiinteistön kuntotutkimuksen, jossa asiantuntijat arvioivat rakenteiden ja järjestelmien kunnon sekä mahdolliset vauriot. Kuntotutkimuksen avulla saadaan tarkka käsitys siitä, mitä tulee korjata.

2. Hankesuunnittelu

Kuntotutkimuksen tulosten perusteella laaditaan hankesuunnitelma. Tässä vaiheessa päätetään korjauksen laajuus, aikataulu ja budjetti. Hankesuunnitelmassa määritellään myös, tarvitaanko erityisiä lupia, kuten rakennuslupaa, ja kartoitetaan mahdolliset rahoitusvaihtoehdot.

3. Suunnitteluprosessi

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen siirrytään varsinaiseen suunnitteluprosessiin. Tähän kuuluu arkkitehtisuunnittelu, jossa määritellään rakennuksen ulkoasu ja mahdolliset tilamuutokset, sekä tekninen suunnittelu, jossa tehdään eritelmät talotekniikasta, sähköjärjestelmistä ja LVI-järjestelmistä.

4. Urakkakilpailutus ja sopimukset

Suunnitelmien valmistuttua projekti kilpailutetaan urakoitsijoiden kesken. Kilpailutuksessa valitaan sopivin palveluntarjoaja toteuttamaan peruskorjauksen. Kilpailutusvaiheessa tarkastellaan tarjouksia sekä urakoitsijoiden referenssejä, jotta voidaan valita laadukas ja luotettava toteuttaja. Urakkasopimukset tehdään tarkasti, ja niiden tulee kattaa kaikki työn vaiheet ja vastuut.

5. Toteutus

Kun urakkasopimukset ovat valmiit, siirrytään varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Käytännön työt alkavat ja niitä valvotaan tarkasti, jotta ne vastaavat suunnitelmia ja laatuvaatimuksia. Projektinjohdon on tärkeää varmistaa, että aikataulut ja budjetit pitävät, ja tarvittaessa tehdään joustavia ratkaisuja ongelmatilanteiden varalta.

6. Valvonta ja laadunvarmistus

Koko toteutusvaiheen ajan rakennustyömaalla suoritetaan säännöllistä valvontaa. Tämä tarkoittaa niin teknistä valvontaa kuin myös laadunvarmistusta, joissa tarkastetaan, että työ etenee sovitulla tavalla ja että kaikki materiaalit ja menetelmät täyttävät asetetut laatuvaatimukset.

7. Vastaanotto ja jälkityöt

Toteutusvaiheen päätyttyä suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa tarkistetaan, että kaikki työt on suoritettu sopimusten mukaisesti. Mahdolliset puutteet ja virheet dokumentoidaan ja korjataan ennen lopullista hyväksyntää. Lisäksi tehdään jälkitöitä ja varmistetaan, että kaikki talotekniset järjestelmät toimivat moitteettomasti.

8. Takuu ja ylläpito

Peruskorjauksen valmistuttua alkaa takuuaika, jolloin urakoitsija on vastuussa mahdollisista esiin tulevista virheistä ja puutteista. Takuuaikana on tärkeää seurata rakennuksen kuntoa ja talotekniikan toimintaa sekä dokumentoida kaikki havainnot. Takuuaika voi kestää useita vuosia, ja sen päättyessä suoritetaan vielä lopputarkastus.

Kokonaisuudessaan kerrostalon peruskorjaus on vaativa prosessi, joka edellyttää hyvää yhteistyötä eri osapuolten välillä, tarkkaa suunnittelua ja tehokasta projektinhallintaa. Onnistunut peruskorjaus parantaa merkittävästi kiinteistön arvoa ja asumismukavuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Kerrostalon peruskorjaus edellyttää erilaisia lupa-asioita ja säädösten noudattamista, jotta varmistetaan hankkeiden laillisuus ja turvallisuus. Seuraavat ovat keskeiset lupa-asiat ja säädökset, joita peruskorjauksessa on otettava huomioon:

Rakennuslupa

Peruskorjaukseen tarvitaan usein rakennuslupa, erityisesti jos työ vaikuttaa rakennuksen kantaviin rakenteisiin, julkisivuun tai kerrosalaan. Rakennuslupaa haetaan paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta, ja lupa myönnetään, kun hanke täyttää kaikki lain ja määräysten vaatimukset.

Suunnitelmat ja asiakirjat

Rakennuslupaa varten tarvitaan useita asiakirjoja, kuten:

• pääpiirustukset, jotka sisältävät pohjapiirrokset, leikkauskuvat ja julkisivupiirrokset
• rakennesuunnitelmat
• LVI-suunnitelmat (lämpö-, vesi- ja ilmanvaihto)
• sähkösuunnitelmat
• rakennustyön aikataulu ja kustannusarvio

Asemakaava ja kaavamääräykset

Peruskorjauksessa tulee huomioida asemakaava ja sen määräykset. Asemakaava määrittelee, miten aluetta voidaan käyttää ja rakentaa. Määräyksissä voi olla vaatimuksia rakennuksen ulkonäöstä, korkeudesta tai käyttötarkoituksesta.

Ympäristövaikutusten arviointi

Mikäli peruskorjaus on laaja ja sillä on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, voidaan tarvita ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA-menettelyn tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja vähentää hankkeen ympäristövaikutuksia.

Esteettömyys ja energiatehokkuus

Peruskorjauksessa tulee huomioida säädökset esteettömyyden ja energiatehokkuuden osalta. Esteettömyys tarkoittaa, että rakennuksen tulee olla käytettävissä kaikille, mukaan lukien liikuntaesteiset. Energiatehokkuusvaatimukset määräävät, miten rakennuksen energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi eristysten ja lämmitysjärjestelmien parantamisen avulla.

Paloturvallisuus

Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä on tärkeää noudattaa paloturvallisuusmääräyksiä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi palokatkojen tekemistä, turvallisten poistumisteiden varmistamista ja riittävien palovaroittimien asentamista.

Rakennustyön valvonta

Peruskorjaukseen liittyy myös jatkuva rakennustyön valvonta, jolla varmistetaan, että rakennustyöt etenevät suunnitelmien ja määräysten mukaisesti. Tähän sisältyy muun muassa työmaasta vastaavien henkilöiden nimeäminen, tarkastusten suorittaminen ja tarvittavien viranomaistarkastusten järjestäminen.

Yhteenvetona kerrostalon peruskorjaus on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja useiden lupien hankkimista. Noudattamalla säädöksiä ja määräyksiä varmistetaan, että hankkeet toteutetaan turvallisesti ja asianmukaisesti.

Kerrostalon peruskorjauksen kesto voi vaihdella merkittävästi riippuen monista eri tekijöistä. Yleisesti ottaen peruskorjauksen kesto on noin 6–18 kuukautta, mutta tarkka aikataulu riippuu useista seikoista.

Projektin laajuus ja sisältö

Peruskorjauksen laajuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat aikatauluun. Laaja-alainen peruskorjaus, joka sisältää esimerkiksi julkisivujen, kattojen, sähköjärjestelmien ja putkistojen uusimista sekä sisätilojen kunnostamista, kestää yleensä pidempään kuin yksittäiset korjaustoimenpiteet, kuten vain putkiremontti.

Rakennuksen kunto ja ikä

Vanhemmissa rakennuksissa voivat rakenteelliset ja tekniset haasteet vaatia enemmän aikaa korjausten toteuttamiseen. Esimerkiksi, jos vanhoja rakenteita joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen, projekti kestää kauemmin.

Suunnitteluvaihe ja lupaprosessit

Tarkka suunnittelu ja lupaprosessien läpivieminen ovat keskeisiä vaiheita ennen varsinaisten töiden alkamista. Suunnitteluvaiheeseen ja lupien hankintaan voi mennä useita kuukausia.

Sääolosuhteet ja vuodenaika

Sääolosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi aikatauluun, erityisesti ulkotöiden osalta. Talviaikaan, kun sääolosuhteet ovat hankalammat, työt voivat edetä hitaammin. Kesä on usein suotuisampi ajanjakso laajojen korjaustöiden suorittamiseen.

Resurssit ja urakoitsijat

Projektin kesto riippuu myös saatavilla olevien resurssien, kuten työntekijöiden määrästä ja urakoitsijoiden aikatauluista. Hyvin resursoitu ja hyvin suunniteltu projekti voi edetä nopeammin.

Asukkaiden tilanne

Aikatauluun voi vaikuttaa myös se, onko asukkaita evakuoitava työn ajaksi vai voidaanko osa töistä tehdä samalla kun asukkaat ovat paikalla. Esimerkiksi putkiremontti vaatii usein väliaikaisia majoitusjärjestelyjä asukkaille, mikä voi monimutkaistaa aikataulutusta.

Kokonaisuudessaan, kerrostalon peruskorjauksen kesto on monivaiheinen prosessi, johon vaikuttavat useat yksilölliset tekijät. Parhaan arvion saadakseen on hyödyllistä kääntyä ammattilaisen puoleen, joka voi tehdä tarkemman kartoituksen ja aikataulun perusteellisen projektisuunnitelman avulla.

Palvelusta kerrostalon peruskorjaus saa kotitalousvähennystä. Kerrostalon peruskorjaus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 kerrostalon peruskorjauksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi