Kiinteistön peruskorjaus

Katso hintasivu: Kiinteistön peruskorjaus hinta

Kiinteistön peruskorjaus tarkoittaa laajamittaista ja kokonaisvaltaista remonttia, jolla pyritään parantamaan kiinteistön tekninen ja toiminnallinen kunto vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Peruskorjauksessa voidaan muun muassa uudistaa talotekniikkaa, kuten sähkö- ja LVI-järjestelmiä, korjata tai vaihtaa rakenteita sekä parantaa energiatehokkuutta. Tavoitteena on pidentää kiinteistön elinkaarta ja parantaa asuinmukavuutta tai käyttötarkoitusta.

Peruskorjaus sisältää usein seuraavia toimenpiteitä:

• Sähköjärjestelmien uusiminen
• Vesi- ja viemärijärjestelmien korjaus tai uusiminen
• Ilmanvaihtojärjestelmän parantaminen
• Rakenteelliset korjaukset, kuten katon, ikkunoiden tai ulkoseinien uusiminen
• Sisätilojen pintojen uusiminen ja tilaratkaisujen ajantasaistaminen
• Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet, kuten lämmöneristyksen parantaminen

Peruskorjausprojektit voivat olla mittavia ja vaatia huolellista suunnittelua sekä useiden ammattilaisten yhteistyötä. Työn laajuus ja kustannukset vaihtelevat kohteen nykykunnon ja tarvittavien toimenpiteiden mukaan.

Kiinteistön peruskorjaus on tärkeää useista eri syistä. Ensinnäkin, se parantaa rakennuksen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Vanhoissa rakennuksissa saattaa olla esimerkiksi rakenteellisia vaurioita, homeongelmia tai vanhentuneita sähkö- ja putkijärjestelmiä, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveys- ja turvallisuusriskejä asukkaille tai käyttäjille. Peruskorjauksen yhteydessä nämä ongelmat voidaan korjata perusteellisesti.

Toiseksi, peruskorjaus lisää kiinteistön arvoa ja pitkäikäisyyttä. Säännöllisesti ylläpidetty ja ajan tasalla oleva rakennus säilyttää arvonsa paremmin ja voi jopa nostaa arvoaan markkinoilla. Tämä on erityisen tärkeää, jos kiinteistöä aiotaan myydä tai vuokrata tulevaisuudessa. Laadukkaat korjaustyöt voivat myös pidentää rakennuksen elinkaarta, mikä on taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.

Kolmanneksi, energia- ja resurssitehokkuus on merkittävä etu peruskorjauksessa. Modernisoinnin yhteydessä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta esimerkiksi eristämällä paremmin, uusimalla ikkunat ja ovet, sekä asentamalla energiatehokkaampia lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiä. Tämä johtaa pienempiin energiakustannuksiin ja vähäisempään ympäristökuormitukseen, mikä on hyödyllistä sekä omistajille että ympäristölle.

Lopuksi, peruskorjaus voi parantaa merkittävästi kiinteistön käyttöominaisuuksia ja mukavuutta. Nykyajan vaatimukset esimerkiksi esteettömyydelle ja asumismukavuudelle ovat aiheita, jotka voidaan ottaa huomioon peruskorjauksen aikana. Tällöin rakennuksen käytettävyys ja viihtyvyys paranevat huomattavasti, mikä lisää asukkaiden tai käyttäjien tyytyväisyyttä.

Kiinteistön peruskorjaus kannattaa tehdä silloin, kun kiinteistön rakenteet, talotekniikka ja pinnat ovat tulleet elinkaarensa päähän, tai kun niiden kunto alkaa heikentyä merkittävästi. Seuraavassa on useita tekijöitä, jotka voivat auttaa arvioimaan peruskorjaustarvetta:

Rakenteiden ja talotekniikan ikä

Monet rakennuksen osat ja järjestelmät, kuten vesijohdot, viemäriputket, sähkölaitteistot ja lämmitysjärjestelmät, vanhenevat ja kuluvat ajan myötä. Yleisesti ottaen kiinteistön rakenteet ja talotekniikka vaativat merkittävää peruskorjausta 30-50 vuoden välein.

Kuntoarvio ja kuntotutkimus

Kuntoarvio ja kuntotutkimus tarjoavat kattavan selvityksen kiinteistön nykytilasta. Näiden perusteella voidaan määritellä, mitkä osat vaativat välitöntä korjausta ja milloin suuremmat peruskorjaukset ovat ajankohtaisia. On suositeltavaa teettää kuntotutkimus säännöllisesti, esimerkiksi 5-10 vuoden välein.

Energiatehokkuus

Energiakustannusten noustessa kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen voi olla taloudellisesti kannattava syy peruskorjaukselle. Uusien ikkunoiden, eristeiden ja lämmitysjärjestelmien asentaminen voi vähentää energiankulutusta merkittävästi ja parantaa asumismukavuutta.

Kiinteistön arvo ja käyttötarkoitus

Kiinteistön markkina-arvon säilyttäminen tai kohottaminen voi olla peruskorjauksen kannalta tärkeä tekijä. Lisäksi käyttötarkoituksen muuttuessa peruskorjaus voi olla tarpeen käyttömukavuuden, turvallisuuden ja säädösten mukaisuuden varmistamiseksi.

Vesivuodot ja kosteusvauriot

Vesi- ja kosteusvauriot ovat vakavia ongelmia, jotka voivat aiheuttaa laajoja rakennevaurioita ja terveyshaittoja. Mahdollisten vuotojen ja kosteusongelmien havaitseminen ja korjaaminen ajoissa on erittäin tärkeää, ja se voi edellyttää laajamittaista peruskorjausta.

Käyttäjien tyytyväisyys ja palaute

Kiinteistön käyttäjien (kuten asukkaiden tai työntekijöiden) tyytyväisyys ja palaute voivat antaa viitteitä siitä, milloin peruskorjaus on ajankohtainen. Toistuvat ongelmat, kuten häiriöt talotekniikassa, vetoisuuteen liittyvät valitukset tai muut epämukavuustekijät, voivat olla merkkejä korjaustarpeesta.

Taloudelliset näkökohdat

Peruskorjauksen aikataulutus voi riippua myös taloudellisista resursseista ja rahoitusmahdollisuuksista. Huolellinen suunnittelu ja budjetointi auttavat varmistamaan, että peruskorjaus on taloudellisesti toteutettavissa.

Kaiken kaikkiaan peruskorjaus kannattaa toteuttaa silloin, kun se on tarpeen kiinteistön rakenteiden ja järjestelmien kunnossapidon, energiatehokkuuden parantamisen, kiinteistön arvon säilyttämisen tai käyttäjien hyvinvoinnin kannalta. Huolellisesti suunniteltu peruskorjaus voi pidentää kiinteistön käyttöikää ja parantaa sen toimivuutta ja turvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Kiinteistön peruskorjaus suunnitellaan tarkasti, jotta työ sujuu tehokkaasti ja lopputulos vastaa odotuksia. Suunnitteluprosessi etenee yleensä seuraavasti:

1. Tarvekartoitus ja nykytilan arviointi

Peruskorjauksen suunnittelu alkaa kartoituksella, jossa selvitetään kiinteistön senhetkinen kunto. Tämä vaihe sisältää:

• Rakenteiden, järjestelmien ja pintarakenteiden kunnon arvioinnin
• Mahdollisten vaurioiden ja ongelmien dokumentoinnin
• Käyttäjien ja asukkaiden toiveiden ja tarpeiden selvittämisen

2. Suunnitteluprojektin käynnistäminen

Kun tarpeet ja nykytila on selvitetty, käynnistetään varsinainen suunnitteluprojekti, jonka vaiheet ovat:

• Suunnitteluryhmän kokoaminen, johon voi kuulua arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähköinsinööri
• Kustannusarvion laatiminen alustavasti
• Aikataulun laadinta, jossa sovitaan eri työvaiheiden aikatauluista

3. Suunnitteluvaihe

Varsinainen suunnitteluvaihe sisältää yksityiskohtien tarkentamista ja suunnittelun eri osa-alueet, kuten:

• Arkkitehtisuunnittelu: Rakenteiden ja tilojen uudelleenjärjestely, ulkoasun ja materiaalivalintojen määrittely
• Rakennesuunnittelu: Kestävyyslaskelmat ja uudistusten rakenteellinen suunnittelu
• LVI-suunnittelu: Lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien parantaminen
• Sähkösuunnittelu: Sähköjärjestelmien ja valaistuksen suunnittelu

4. Kustannusarvio ja rahoitus

Laaditaan tarkka kustannusarvio, jossa otetaan huomioon kaikkien työvaiheiden kustannukset. Rahoitusvaihtoehtoja voivat olla:

• Oman pääoman käyttö
• Vieraan pääoman käyttö, kuten pankkilainat
• Mahdolliset avustukset ja tuet, joita voi hakea peruskorjaukseen

5. Luvanvaraisuuden tarkistaminen

Tarkistetaan, tarvitaanko hankkeelle viranomaislupia, kuten rakennuslupaa. Lupaprosessi voi sisältää:

• Lausuntojen ja asiakirjojen toimittamisen viranomaisille
• Naapureiden kuulemisen
• Mahdolliset lisäselvitykset tai tarkistukset

6. Urakoitsijoiden valinta

Laaditaan tarjouspyynnöt ja kilpailutetaan urakoitsijat. Valinnassa huomioidaan:

• Hintatarjoukset
• Tekninen osaaminen ja referenssit
• Aikataulujen noudattaminen ja resurssit

7. Toteutussuunnittelu

Konkreettinen työ alkaa vasta, kun kaikki suunnitelmat, luvat ja sopimukset ovat valmiina. Toteutussuunnitelma sisältää:

• Työaikataulun, joka määrittää eri työvaiheiden aloitus- ja valmistumisajankohdat
• Materiaalitilaukset ja logistiikan koordinoinnin
• Työmaan järjestelyt ja turvallisuussuunnitelmat

8. Valvonta ja laadunvarmistus

Kaikissa työvaiheissa on tärkeää suorittaa valvontaa ja tarkistaa työn laatu. Tämä voi sisältää:

• Rakennustyön jatkuvan valvonnan ja tarkastukset
• Välietappien vastaanottotarkastukset
• Lopputarkastuksen ja käyttöönoton varmistamisen

Kun kaikki vaiheet on suoritettu huolellisesti, kiinteistön peruskorjaus on valmis ja voidaan ottaa käyttöön. Hyvin suunniteltu ja toteutettu peruskorjaus parantaa kiinteistön käytettävyyttä, turvallisuutta ja arvoa merkittävästi.

Kiinteistön peruskorjaus on laaja ja monivaiheinen prosessi, joka koostuu useista tärkeistä vaiheista. Jokainen vaihe on ratkaiseva, jotta korjaus saadaan suoritettua laadukkaasti ja kestävästi. Peruskorjausprojekti jakautuu tyypillisesti seuraaviin vaiheisiin:

1. Esiselvitykset ja tarpeiden kartoitus

Ennen varsinaisen työn aloittamista on tärkeää selvittää, mitä kiinteistössä tarvitsee korjata ja miksi. Tämä vaihe sisältää:

• Kiinteistön kuntoarvio ja kuntotutkimukset
• Kiinteistön käyttäjien ja omistajien tarpeiden kartoitus
• Tavoitteiden määrittely
• Budjetoinnin alustava suunnittelu

2. Suunnitteluvaihe

Tässä vaiheessa määritellään tarkemmin, miten peruskorjaus toteutetaan. Suunnitteluvaihe pitää sisällään:

• Arkkitehtisuunnittelu
• Rakennesuunnittelu
• LVI-suunnittelu (lämmitys, vesi, ilmastointi)
• Sähkösuunnittelu
• Hankinta- ja aikataulusuunnitelmat

3. Luvat ja viranomaisasiat

Ennen työn aloittamista tarvitaan usein erilaisia lupia ja hyväksyntöjä. Tämä vaihe sisältää:

• Rakennusluvat
• Mahdolliset purkuluvat
• Yhteistyö viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa

4. Hankintojen tekeminen

Materiaalien ja palveluiden hankinta on tärkeä osa onnistunutta peruskorjausta. Tämä vaihe sisältää:

• Tarjouspyyntöjen laadinta
• Tarjousten vertailu
• Hankintasopimusten tekeminen

5. Toteutusvaihe

Tämä on varsinainen rakennusvaihe, jossa korjaustyöt tehdään. Vaiheen osia ovat muun muassa:

• Purkutyöt
• Rakennustyöt, kuten runkotuotteiden korjaukset
• LVI- ja sähkötöiden suorittaminen
• Pintatyöt, kuten maalaus ja lattioiden viimeistely

6. Valvonta ja laadunvarmistus

Projektin aikana ja sen jälkeen tarkastetaan työn laatua ja varmistetaan, että kaikki on tehty suunnitelmien mukaisesti. Tämä sisältää:

• Työmaan valvonta
• Laadunvarmistusmittaukset ja -tarkastukset
• Vastaanottotarkastukset

7. Käyttöönotto ja viimeistely

Kun peruskorjaus on saatu päätökseen, kiinteistö otetaan takaisin käyttöön. Tämä vaihe pitää sisällään:

• Käyttöönottotarkastukset
• Loppusiivous
• Takuuaikaiset tarkastukset ja reklamaatioiden käsittely

Kiinteistön peruskorjaus on monivaiheinen prosessi, jonka onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua, asianmukaista valvontaa ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.

Palvelusta kiinteistön peruskorjaus saa kotitalousvähennystä. Kiinteistön peruskorjaus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 kiinteistön peruskorjauksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi