Jättipalsamin hävittäminen

Palvelusta jättipalsamin hävittäminen saa kotitalousvähennystä. Jättipalsamin hävittäminen on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 jättipalsamin hävityksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Olet todennäköisesti nähnyt jättipalsameja monissa eri paikoissa, kuten puutarhoissa ja etenkin purojen ja jokien varsilla. Tässä muutamia esimerkkejä, kuinka jättipalsamin torjunta tai tuhoaminen voidaan tehdä:

• kaivaminen ja kitkeminen ylös maasta juurineen
  • tämä menetelmä on hyvä keino päästä jättipalsamista eroon
  • kitkeminen ja kaivaminen suositellaan tehtäväksi ennen siementen kasvua, muussa tapauksessa maassa olevat siemenet tulee myös huomioida ja poistaa maasta tai käyttää jotain toista torjuntatapaa, kuten näännyttämistä tai torjunta-aineita
• näännyttäminen
  • näännytysmenetelmässä jättipalsamikasvusto niitetään säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa
• jättipalsamin alasleikkaus ja torjunta-aineiden käyttö
  • jättipalsamien alasleikkaus, myös poistoleikkaus, tehdään yleensä ennen siementen kypsymistä
  • Jättipalsamin poistoa voidaan tehostaa myös torjunta-aineilla

Valtioneuvoston mukaan asetuksella pyritään hallitsemaan haitallisia vieraslajeja, joista voisi olla mahdollista haittaa esimerkiksi luonnolle tai luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi asetus pyrkii tehostamaan Suomen alkuperäisten lajien hyvinvointia ja suojelua. Jättipalsamin kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022.

Jättipalsami, latinaksi Impatiens glandulifera, käytetään myös nimitystä paukkupalsami, on Aasiasta ja tarkemmin Himalajan vuoristoalueelta lähtöisin. Suomeen jättipalsami levisi 1800-luvulla, kun sitä tuotiin puutarhoihin koristekasviksi.